Eyalet | |
Eyalet Monastir | |
---|---|
kiertue. ManastIr Eyaleti | |
41°01′00″ s. sh. 21°19′59″ tuumaa e. | |
Maa | Ottomaanien valtakunta |
Adm. keskusta | Monastir |
Historia ja maantiede | |
Perustamispäivämäärä | 1826 |
Kumoamisen päivämäärä | 1867 |
Neliö | 48,907 km² |
Monastirin Eyalet ( turkkiksi : Manastır Eyaleti ) on ottomaanien valtakunnan eyalet . Oli olemassa vuosina 1826-1867 nykyaikaisen Serbian , Makedonian , Albanian ja Kreikan alueella . Joskus tätä eyalettia kutsutaan vahingossa Rumeliaksi [1] , koska se oli aiemmin olemassa olevan paljon suuremman eyaletin nimi .
Vuonna 1826 sulttaani Mahmud II :n hallintouudistuksen seurauksena Edirnen ja Thessalonikin itsenäiset eyaletit erotettiin Rumelian eyaletista ja itse Rumelia eyalet muutettiin luostarin eyaletiksi. Samana vuonna maakunnan pääkaupunki siirrettiin Monastiriin (nykyaikainen Bitolan kaupunki ). Usein syntyy hämmennystä, koska virheellisesti uskotaan, että Rumelian eyalet oli edelleen olemassa.
Monastirin pasojen tehtävänä oli varmistaa ottomaanien valta Balkanin niemimaan keskiosassa . Tämä oli kuitenkin vaikeaa tehdä serbien ja montenegrolaisten jatkuvan kapinan vuoksi . Vaikea tilanne oli myös Albanian maissa.
Vuosina 1828-1829 Eyaletin koilliset alueet, erityisesti Sofia, miehitettiin Venäjän ja Turkin sodan aikana .
Vuonna 1846 Eyaletin alue jaettiin erillisiksi Vidinin ja Nisin provinsseiksi . Vuonna 1867 eyalet muutettiin Vilayetin luostariksi .
Talouden perusta oli maatalous, erityisesti maanviljely ja puutarhanhoito. Eyaletin alueella työskenteli arvometallien ja erilaisten malmien kaivokset. Yleisesti ottaen kuitenkin 1830-1850-luvuilla maakunnan kaupungit ja sanjakit kokivat taloudellisen ja sosiaalisen kriisin. Tuolloin kerättyjen verojen määrästä on vähän tietoa.
Eyaletin sanjakit 1800- luvun puolivälissä : [2] [3]
Ottomaanien valtakunnan hallinnollinen jako | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||||
| ||||||||||
|