| Sotamuseon maneesi | |
|---|---|
| Pääsisäänkäynti | |
| Perustamispäivämäärä | 1989 |
| avauspäivämäärä | 1989 |
| Sijainti | |
| Osoite | Suomenlinna C 77, Helsinki |
| Verkkosivusto | www.puolustusvoimat.fi/en/ |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Suomenlinnassa Iso Mustasaarella sijaitseva Sotamuseon Maneesi on alun perin venäläisten vuosina 1880-1881 rakentaman Sotamuseon (Helsinki) näyttelytila . kuin tykistövarasto. Vuodesta 2012 alkaen Maneesissa alkoi toimia näyttely "Autonomiasta Atalantaan", joka kertoo Suomen sotahistoriasta 1800-luvulta nykypäivään. Vaikka esillä on myös aika ennen Suomen autonomiaa, näyttelyn painopiste on talvisodan ja jatkosodan aikoissa. Vuodesta 1989 lähtien Manezh-rakennusta on käytetty museona, jossa vierailee vuosittain noin 13 000 ihmistä. Sotamuseon Maneesi on avoinna joka päivä klo 11-18 11.5-30.9.
Maneesi rakennettiin vuosina 1880-1881, jolloin Suomi oli osa Venäjää. Ensimmäiset luonnokset rakennuksesta tehtiin vuonna 1875, mutta niistä ei ollut hyötyä. Kolme vuotta myöhemmin rakennuksen rakentamiseen valittiin arkkitehti Greifonin piirustukset, joka suunnitteli myös Suomenlinnan Rantakasarmen rakennuksen. Maneesi oli alun perin tiilirakennus, jossa oli savilattia ja rapatut seinät. Lattia betonoitiin vasta vuonna 1908. Maneesin suuren salin molempiin päihin, ulko-oviin suunniteltiin käytävät lämmityskamiinoilla. Myöhemmin uunit siirrettiin saliin, minkä yhteydessä sinne rakennettiin lisäksi savupiiput [1] .
Venäläiset käyttivät Maneesi-rakennusta pääasiassa tykistövarastona, mutta sinne asennettiin myös voimistelusimulaattoreita varuskunnan sotilaita varten. 1890-luvun alussa rakennuksen päätyyn rakennettiin orkesterihuone, näyttämö sekä miesten ja naisten pukuhuoneet [1] . Areenaa käytettiin moniin eri tarkoituksiin, mutta hevosia siellä ei koskaan pidetty nimestä huolimatta.
Vuoden 1917 jälkeen Suomen itsenäistymisen yhteydessä Venäjä siirsi Suomenlinnan saaret Suomelle. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa syttyi sisällissota, ja taistelujen aikana ja sodan jälkeen Suomenlinnassa toimi "punaisten" sotavankien leiri. Vuosina 1918-1919 Maneesia käytettiin myös varastona ja työpajana. Kunnes rakennus siirrettiin Sotamuseon käyttöön vuonna 1974, se toimi pääasiassa merivoimien varastona. Talon aulassa näytettiin myös elokuvia ja siellä pelattiin koripalloa jatkosodan aikana. [2]
Vuonna 1975 Sotamuseo, saatuaan valtionneuvostolta luvan museotoiminnan uudelleen aloittamiseen, valitsi Manezh-rakennuksen Suomenlinnan näyttelytiloihin. Aluksi Suomenlinnan asukkaat suhtautuivat päätökseen varovaisesti, sillä he pelkäsivät, että Sotamuseo valtaa asumiselle tarkoitetut alueet. He myös pelkäsivät, että Manezh-rakennuksen laajennuksen myötä saarella järjestettäisiin uudelleen myös 1960-luvulla suljettu laivastomuseo [3] . Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja Manezhissa tehtiin peruskorjaus, jonka seurauksena esimerkiksi lämmitysuunit poistettiin ja koko lattia tehtiin uudelleen, suoritettiin vuosina 1986-1987 [1] .
Koko ajan Manezhin näyttelyitä päivitettiin jatkuvasti. Nykyinen vuonna 2012 avattu näyttely "Autonomiasta Atalantaan" kertoo Suomen sotahistoriasta ja puolustusvoimien historiasta vuodesta 1809 nykypäivään. Manezh-rakennuksessa oli myös erikoisnäyttelyitä, kuten Vesikko-näyttely vuonna 2011.
Näyttely "Autonomiasta Atalantaan" sijaitsee Maneesin aulassa. Näyttelyn materiaalit on jaettu kolmeen temaattiseen osioon siten, että pääsisäänkäynnistä katsottuna rakennuksen vasemmalla seinällä pääsee tutustumaan Suomen sotahistoriaa ja puolustushistoriaa käsitteleviin osastoihin. Voimat kronologisessa järjestyksessä. Oikealla seinällä on pitkä lasivitriine, jossa on sotilasunivormuja 1800-luvulta nykypäivään, ja salin keskellä voi tutustua raskaaseen kalustoon, joka on näyttelyn pääosa.
Museomateriaalia on päivitetty vuosien varrella esitettyjen näyttelyiden mukaisesti, mutta esimerkiksi korsu ja VICKERS-ARMSTRONG kevyt englantilainen panssarivaunu, jota Suomen armeija käytti talvisodassa ja jatkosodassa, ovat pysyviä näyttelyitä. Maneesista. Näyttelyn nykyiset näyttelyt edustavat erilaisia joukkoja: ilmavoimat - saksalainen 88 mm FLAK 37 ilmatorjuntatykki, kenttätykistö - 76K / 02 tykki ja neuvostovalmisteinen T-46 torpedo, merivoimat - Atalanta - operaation aikana hankittu Somalian merirosvojen vene . Huoltopalvelun arvoa sodassa edustavat hevosvetoinen kenttäkeittiö, amerikkalainen FORD V8 -kuorma-auto ja Lotta-univormut (Lotta Svärd oli Suomessa vuosina 1919-1944 toiminut naispuolinen puolisotilaallinen järjestö).
Yksi näyttelyn kohokohdista on suomalaisen torpedovene S2:n torpedoputki, joka on ollut kahdesti hylkyillä. Ensimmäistä kertaa se asennettiin tsaari-Venäjän "Vigilant" -alukseen, joka räjäytettiin miinan toimesta marraskuussa 1917. Torpedoputki nostettiin meren pohjasta ja asennettiin suomalaiseen torpedoveneeseen S2. Mutta tämäkin laiva upposi rajussa myrskyssä lähellä Reposaaren saarta lokakuussa 1925. Torpedoputki nostettiin merestä seuraavana vuonna ja sijoitettiin Sotamuseon kokoelmiin vuonna 1930.