Mankurt (elokuva)

Mankurt ( turkm . Mankurt ; kiertue. Gün Uzar Yüzyil Olur Mankurty ) on vuonna 1990 valmistunut pitkä elokuva  , jonka ovat tuottaneet Turkmenistanin SSR , Turkki ja Libya . Perustuu Chingiz Aitmatovin romaaniin " Ja päivä kestää yli vuosisadan ".

Juoni

Zholaman, nuori rauhallisen kylän asukas, joutui sotaisten Zhuanzhuan- paimentolaisten vangiksi ja häneltä riistettiin muisti ankaran kidutuksen seurauksena. Muuttuttuaan mankurtin orjaksi , joka on omistautunut vain uudelle isännälleen, Zholaman ei tunnista äitiään, joka on löytänyt hänet. Äidin yritykset herättää poikansa muisto ovat turhia, ja Zholaman tappaa zhuanzhuanien yllytyksestä vieraan naisen.

Cast

Tietoja elokuvasta

Elokuvan ohjaaja Khodjakuli Narliev päätti tehdä elokuvan Aitmatovin romaanin legendan pohjalta jo vuonna 1980 (kun itse romaani ei ollut vielä julkaistu), mutta Valtion elokuvakomitea seurasi perässä (väitetään, että elokuvan silloinen johtaja valtiokomitea sanoi: "Narliev näyttää onnettoman elämän elokuvissaan nainen, Aitmatov - sama romaaneissa; jos ne yhdistyvät, idän nainen on kaksinkertaisesti onneton"). Lupa kuvaamiseen saatiin vasta seitsemän vuotta Turkmenistanin SSR:n kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäiselle sihteerille Saparmurat Niyazoville tehdyn vetoomuksen jälkeen [1] .

Elokuva kuvattiin yhdessä turkkilaisen Tugrafilm-yhtiön kanssa Libyan kansan elokuvakomitean osallistuessa, kun taas kuvaukset tehtiin Turkmenistanissa, Antalyassa (äidin ja hänen poikansa-mankurtin välisen keskustelun kohtaus) ja Libyassa [ 2] . Zholamanin roolissa oli turkkilainen näyttelijä Tarik Tarjan, joka Narlievin mukaan piti käsikirjoituksesta niin paljon, että suostui paljon pienempään maksuun kuin tavallisesti [1] . Äidin roolia näytteli Turkmenistanin näyttelijä Maya Aymedova.

Itsenäisessä Turkmenistanissa maalaus kiellettiin Saparmurat Niyazovin presidenttikauden aikana [3] .

Arvostelut

”Kuva on hyvin tyypillinen yritys tulkita Aitmatovin legendaa myyttinä ihanteellisesta menneisyydestä, joka paljasti perinteisen yhteiskunnan täydellisen tilan. Novelli mankurtista, joka on tulkittu romaanissa traagiseksi metaforaksi modernille tietoisuuden tilalle, on tässä vapautettu kaikista moderneista viittauksista. Legendaariseen menneisyyteen siirretty konflikti saa täysin abstraktin luonteen absoluuttisen hyvän ja absoluuttisen pahan törmäyksestä: viisautta, hellyyttä ja rakkautta, jotka ovat sen paimentolaisheimon elämän taustalla, johon mankurt kuului ennen vangitsemistaan, ja väkivaltaa. kurkottaa laittomuutta julmien vihollisten – barbaarien – teoissa, tuoden kuoleman ja tuhon” [4] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Siitä, kuinka tärkeää on olla kärsivällinen // N. Alekseeva, Ogonyok. - nro 38, syyskuu 1988. - S. 16 . Haettu 4. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2018. (määrätön)
2. ↑ "Muistinlintu" ("Mankurt") - täydennetty ja selkeytetty // G. Tolomushova, kyrgyzcinema.com . Haettu 4. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2018. (määrätön)
3. ↑ Khodzhakuli Narliev: "Me elokuvantekijät odotamme aina jonkinlaista ihmettä" // S. Kastryulin, Mirror. - 2007 - 19. syyskuuta. — Sivu 8 . Haettu 4. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2018. (määrätön)
4. ↑ Sirivlya N., Sergeenko T. Mahdollinen ero: elokuvafestivaalista rep. Keskim. Aasia ja Kazakstan, Ashgabat, marraskuu 1990 // Elokuvataide. - 1991. - Nro 7.- P. 30-40

Linkit

Temaattiset sivustot	ČSFD Elokuvan affiniteetti Internet-elokuvatietokanta