Matsesta | |
---|---|
Adyghe (muodot.) Meshaopsy , abkh . Mtsasha | |
Ominaista | |
Pituus | 18 km |
Uima-allas | 67,5 km² |
Vedenkulutus | 2,28 m³/s (pää) |
vesistö | |
Lähde | |
• Sijainti | Alec -vuoren etelärinteet |
• Korkeus | 900 m |
suuhun | Musta meri |
• Koordinaatit | 43°32′35″ pohjoista leveyttä sh. 39°47′29″ itäistä pituutta e. |
Sijainti | |
vesijärjestelmä | Musta meri |
Maa | |
Alue | Krasnodarin alue |
Alue | Sotši |
Koodi GWR :ssä | 06030000312109100000721 [1] |
Numero SCGN : ssä | 0161081 |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Matsesta on joki Krasnodarin alueella Venäjällä, joka virtaa Mustaanmereen . Pituus - 18 [2] km. Altaan pinta-ala on 67,5 [2] km².
Se on peräisin Alekin harjanteen etelärinteiltä noin 900 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella, virtaa Sotšin Khostinskyn alueella ja virtaa Mustaanmereen. Matsesta-joen valuma-alueen korkein kohta on 1003 metriä merenpinnan yläpuolella.
Matsesta-joella on monia sivujokia, mutta suurimmat niistä ovat oikeassa: Tsanyk ja Zmeyka .
Joki tunnetaan parhaiten kivennäisistä rikkivetylähteistään (katso Matsestan lomakeskus ). Joen nimi käännetään yleensä Ubykhin kielestä "tuliseksi vedeksi", koska ihmisen iho muuttuu punaiseksi lähteisiin upotuksen jälkeen. Toisen version mukaan joen nimi tulee abhasista "paikasta, johon salama iski".
On legenda Matsesta-nimisestä tytöstä, joka tunkeutui luolan kautta alamaailmaan syvyyksien henkeen ja tappoi henkensä kustannuksella hengen ja toi parantavia lähteitä pintaan.
Ensimmäistä kertaa historiassa joki mainittiin vuonna 137 jKr. esim. kun kuuluisa historioitsija ja laivaston komentaja Flavius Arrian antoi kirjeessään Rooman keisarille Hadrianukselle kuvauksen rannikosta, joka osoitti muun muassa Masaitika-jokea (myöhemmin Masetika).