Mordechai ben Hillel

Mordechai ben Hillel (n. 1250-1298) - saksalainen rabbi - halakhisti ja lain opettaja [2] , kuuluisa koodistaan, jota kutsuttiin nimellä "Mordechai" tai "Iso" ja "Pitkä Mordechai" [3] , - yksi " Shulchan Arukhin " (1500-luku) lähteistä.

Elämäkerta

Hän kuului tunnettuun saksalaisten tiedemiesten perheeseen. Hänen äitinsä isoisänsä oli Eliezer ben-Joel ha-Levin pojanpoika, joka puolestaan ​​oli Wormsin Eliezer ben-Nathan [2]

Hänen pääopettajansa oli Rabbi Meir ben Baruch Rothenburgista . Mordokai lainaa opettajansa tosafotia, vastauksia ja tiivistelmiä sekä monia hänen suullisia ja kirjallisia selityksiään. Muiden opettajiensa joukossa EEBE mainitsee: Rabbi Peretz ben Elijah of Corbeil , s. Ephraim ben Nathan , s. Jacob ha-Levi Speyeristä ( EEBE ), s. Abraham ben Baruch ( EEBE ), Meirin veli Rothenburgista) ja r. Dan (luultavasti identtinen Dan Ashkenazi -joen kanssa ). [2]

Noin 1291 Mordechai ilmeisesti asui Goslarissa , missä Moses Tako (ei M. Taku ) kiisti hänen kanssaan oikeudesta oleskella siellä. Vaikka tapaus päättyi Mordechain hyväksi, taistelu oli niin kovaa, että Mordechai päätti lähteä Nürnbergiin . [2]

Mordechain oppineisuus oli poikkeuksellinen: ennen 1200-lukua kirjoitettuja halakhasta on vain vähän teoksia, joita hän ei olisi tuntenut ja joita hän ei lainaisi niistä lainauskokoelmassaan, nimeltään "Mordechai" tai "Big" ja "Long Mordechai". ". Mitä tulee ranskalaisiin ja saksalaisiin kirjailijoihin, hän tiesi poikkeuksetta kaikki säilyneet teokset. Monet heistä ovat pysyneet kuuluisina vain siksi, että Mordokai tuo ne. [2]

Hän kuoli Nürnbergissä vuonna 1298 uskon marttyyrina verilöylyn aikana ; hänen vaimonsa Zelda ja viisi lasta kuolivat hänen kanssaan [2] .

Työvoima

Halakhic - kokoelmassaan ( kokoelmassaan ) "Mordechai" hän lainaa noin 350 nimeä, joiden teoksia tai suullisia viestejä hän käytti. Suuri osa tekstistä kuuluu Mordechaille henkilökohtaisesti, vaikka kirjanoppineiden ja julkaisijoiden syistä monet nimet on jätetty pois. Hänen työnsä erilliset osat muodoltaan ja systemaattisesti esittäytyneinä voivat toimia todisteena hänen kyvystään systematisoida kerättyä materiaalia. Suurin osa Mordechaista on kuitenkin hämmästyttävää järjestelmän puutteessa. [2]

Kirjaa, kuten muinaiset kriitikot ovat jo huomauttaneet, ei kirjoittaja julkaissut; hän keräsi kaiken materiaalin valtavaa työtä varten, mutta hänellä ei ollut aikaa laittaa sitä järjestykseen. Tämä tehtävä kuului hänen opetuslastensa harteille, minkä he suorittivat osittain Mordokain elinaikana ja osittain vasta hänen kuolemansa jälkeen. [2]

Kaksi versiota

Kahden sukupolven ajan tämä teos oli olemassa kahdessa versiossa - ns. " reenilaisella " ja " itävaltalaisella " 1400-luvun tekijöiden termejä käyttäen. Nämä eivät olleet vain kaksi kopiota samasta Mordokaista, joissa oli muunnelmia (joillekin näistä kahdesta versiosta oli muunnelmia erikseen) kahdella täysin erilaisella painoksella:

• reeninkielinen "Mordechai" (painettu teksti) levisi keskiajalla Reinin varrella Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Itä-Saksassa;
• "itävaltalaisten" luettelot on säilytetty Wienin ja Budapestin kirjastoissa , niiden levitysalue rajoittui Steiermarkiin , Määriin , Böömiin , Unkariin ja niiden viereisiin Saksan maihin, kuten Saksiin . [2]

Reinilaisessa "Mordechaissa" on halu katkaista, katkaista tämä materiaali punaisena lankana; määrällä mitattuna se edustaa kolmannesta itävaltalaisesta. Tämä näkyy erityisesti painetussa tekstissä, josta on julkaistu lainauksia ja otteita erilaisista tosafot-kokoelmista, myös käsin kirjoitettuina. [2]

Mutta ennen kaikkea ne eroavat viranomaisista. Reenilainen "Mordechai" lainaa pääasiassa reenilaisia ​​ja ranskalaisia ​​tutkijoita; Itävallan viranomaiset korvaavat ne Itävallan viranomaisilla [2] .

Ensimmäinen painettu Talmudin tutkielma ( Sonchino , 1482) julkaistiin tulkinnoilla Rashista , " Tosafotista ", Maimonidesista Mishnalle ja Mordechaista [2] .

Kritiikki

Noin kuusikymmentä vuotta Mordechain kuoleman jälkeen rabbi Samuel ben Aaron Schlettstadt kirjoitti Haggahot Mordechain eli Mordechain kielet, jotka koostuivat pääasiassa otteita itävaltalaisesta versiosta, tarkoituksenaan täydentää reeninkielinen [2] .

Mitä tulee tekstiin, se oli edelleen korruptoitunut ja hämmentynyt näistä kiilteistä huolimatta, koska tekstiin sekoitettiin usein kiiltoja. Koska nämä Haggahot on otettu itävaltalaiselta Mordechailta, painetuissa kappaleissa on kohtia, joilla ei ole yhteyttä asiayhteyteen. [2]

Josef Karo ja Isserles lainaavat häntä enemmän kuin kukaan muu. Isserles luennoi Mordechaista, ja osa hänen vastauksistaan ​​on omistettu tämän teoksen synkimpien kohtien selvittämiselle. Italiassa ja Puolassa, missä Mordokain kirjoituksia tutkittiin ahkerammin kuin missään muualla, Mordokaista syntyi erityinen kirjallisuus. Sarja otteita, hakemistoja, tulkintoja, novelleja ja kommentteja on säilytetty; näistä Joseph Ottolenghin hakemisto, Baruch ben Davidin "Gedulat Mordechai" ja Mordechai Benetin kommentit ansaitsevat erityistä huomiota . [2]

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Saksan kansalliskirjasto , Berliinin osavaltiokirjasto , Baijerin osavaltion kirjasto , Itävallan kansalliskirjasto Tietue #102501300 // General Regulatory Control (GND) - 2012-2016.
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Mordechai ben Hillel ben Hillel // Brockhausin ja Efronin juutalainen tietosanakirja . - Pietari. , 1908-1913.
3. ↑ Toisin kuin "Mordechai Pieni", jonka on kirjoittanut Samuel Schlettstadt , XIV vuosisata).

Linkit

• Mordechai ben Hillel HaKohen - artikkeli Electronic Jewish Encyclopediasta

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Juutalaiset Brockhaus ja Efron Lyhyt heprea Allgemeine Deutsche Biographie
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 165349734 GND : 102501300 ISNI : 0000 0000 8019 7245 J9U : 987007265673105171 LCCN : n85045465 NTA : 147231159 SUDOC : 243384882 VcBA : 495/67979 VIAF : 83021403 WorldCat VIAF : 83021403