Muhammad al-Amin
Abdullah Muhammad ibn Haruin ( arabia. أlf get الله محمد ولد هاوild ) , joka tunnetaan paremmin valtaistuimen nimellä al-Amin ( الأuction ; Abdullah 787 huhtikuusta 787 - syyskuuta 25, ph- baghasdd 8. päivästä syyskuuta ) . Harun al-Rashidin ja Zubeydan poika arabihašemiittien jalosta perheestä.
Harun al-Rashid nimitti hänet perilliskseen nimellä al-Amin (arabiaksi "uskollinen", "rehellinen"). Vuonna 799 seuraava perillinen al-Aminin jälkeen oli hänen vanhempi veljensä (iranilaisen jalkavaimon poika) al-Mamun . Kalifaatin itäiset alueet , joilla iranilainen väestö hallitsi, siirrettiin al-Mamunin hallintaan . Harun al-Rashid vannoi veljiltä vuonna 802 hajjissa Mekkaan Kaabassa noudattaakseen päätöstään periä valtaistuin.
Isänsä kuoleman jälkeen 24. maaliskuuta 809 al-Amin nousi valtaistuimelle Bagdadissa . Visiiri Fadl ibn Rabilla oli suurin vaikutus nuoren kalifin politiikkaan . Al-Amin laiminlyö valtion asiat, harrastaa viihdettä, josta hän ei ollut suosittu kansan keskuudessa; epäillään homoseksuaalisista taipumuksista. Kalifi holhosi kuuluisaa runoilijaa Abu Nuwasia , mutta muslimien käyttäytymisnormien rikkomisesta al-Amin laittoi runoilijan silti vankilaan.
Fadl ibn Rabi vakuutti al-Aminin julistamaan pikkupoikansa Musan valtaistuimen perilliseksi, mikä johti konfliktiin hänen veljensä al-Ma'munin kanssa. Veljesten väliset ristiriidat lisääntyivät, kun al-Mamun kieltäytyi palaamasta Bagdadiin emiiri Kharsaman armeijan al-Aminin hallinnassa, joka oli aiemmin tukahduttanut Rafi ibn Leysin kapinan Samarkandissa (809-811). Veljesten välillä syttyi sisällissota, joka tunnetaan nimellä " Neljäs Fitna ". Al-Amin lähetti suuren armeijan (noin 50 tuhatta) al-Mamunia vastaan Ali ibn Isa ibn Mahanin komennossa. Al-Mamunilla ei ollut aikaa koota suurta armeijaa ja pystyttää muutamia rykmenttejä (enintään 10 tuhatta) veljensä armeijaa vastaan Tahir ibn Husseinin ja Harsaman johdolla viivyttääkseen kalifin armeijaa. Taistelussa, joka käytiin 1. toukokuuta 811, Tahir voitti al-Aminin ylivoimaisen armeijan ja muutti Irakiin. Vuosina 811-813. al-Mamunin kenraalit valloittivat suurimman osan Irakista ja piirittivät vuonna 812 Bagdadia. Piirustus kesti noin vuoden. Al-Aminin kannattajat vastustivat itsepäisesti ja puolustivat jokaista sentin maata kaupungissa. Bagdadin väestölle al-Mamunin armeija vaikutti vieraalta, koska se koostui pääasiassa iranilaisista ja turkkilaisista, joten sota oli luonteeltaan etnisten ryhmien välinen. Saarron alaisena nälänhätä alkoi kaupungissa; al-Mamunin sotilaat valloittivat asteittain useita tärkeitä puolustuskeskuksia syksyyn 813 mennessä. Näissä olosuhteissa al-Amin pakeni yrittäen paeta veneellä, mutta Tahirin upseerit vangitsivat hänet ja teloitettiin.
Sukupuu (esivanhempien ja jälkeläisten puu) |
---|
|
Abbasidit |
---|
|
Kairon kalifit (1261-1517) |
---|
Bahritin alla |
- al-Mustansir II (1261)
- al-Hakim I (1262-1302)
- al-Mustakfi I (1302-1340)
- al-Wasik I (1340-1341)
- al-Hakim II (1341-1352)
- al-Mu'tadid I (1352-1362)
- al-Mutawakkil I (1362-1377)
- al-Mustasim II (1377-1389)
- al-Mutawakkil I (1377-1383)
- al-Wasik II (1386-1387)
|
---|
Burjitsin alla |
- al-Mutawakkil I (1389-1406)
- al-Musta'in II (1406-1414)
- al-Mu'tadid II (1414-1441)
- al-Mustakfi II (1441-1451)
- al-Qaim II (1451-1455)
- al-Mustanjid II (1455-1479)
- al-Mutawakkil II (1479-1497)
- al-Mustamsik (1497-1508)
- al-Mutawakkil III (1508-1516)
- al-Mustamsik (1516-1517)
- al-Mutawakkil III (1517-1543)
|
---|
|
|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|
Bibliografisissa luetteloissa |
---|
|
|