Kaupunki | |
Nag Hammadi | |
---|---|
Arabi. | |
26°03′24″ s. sh. 32°14′31 tuumaa. e. | |
Maa | Egypti |
Kuvernööri | Kena |
Historia ja maantiede | |
Keskikorkeus | 78 ± 1 m [1] |
Aikavyöhyke | UTC+2:00 |
Väestö | |
Väestö | 39 737 ihmistä ( 2006 ) |
Digitaaliset tunnukset | |
Puhelinkoodi | +20 96 |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Nag Hammadi ( arabia: نجع حمادي) on kaupunki Qenan maakunnassa Egyptin tasavallassa . Väkiluku 39 737 asukasta (2006) [2] . Koko Nag Hammadiin keskittyvän alueen asukasluku on noin 250 000. Sijaitsee Niilin laaksossa , 50 km länteen Qenasta ja 60 km luoteeseen Luxorista . Kaupungin asukkaat harjoittavat pääasiassa maataloutta. Pääsato on sokeriruoko . Teollisuutta edustaa sokerin ja alumiinin tuotanto .
Nag Hammadin perusti Sohagista kotoisin oleva Mahmud Pasha Hammadi , joka on merkittävä maanomistaja ja taistelija Egyptin brittimiehitystä vastaan, maanmiehilleen, jotka joutuivat muuttamaan Sohagista Britannian viranomaisten painostuksen vuoksi.
Nag Hammadi tunnetaan parhaiten siitä, että paikalliset talonpojat löysivät täältä joulukuussa 1945 sinetöidyn keramiikkapurkin, joka sisälsi kolmetoista muinaista nahkasidottua papyrusta sekä toisesta kirjasta revittyjä sivuja. Talonpojat polttivat yhden kirjoista ja osittain toisen (kannen mukaan lukien). Näin ollen kymmenen kirjaa (yksi ilman kantta) on säilynyt tähän päivään asti.
Kääröt ovat peräisin 2. vuosisadalta jKr. ja sisältävät gnostilaisen kristinuskon tekstejä sen "myöhäisessä versiossa". Oletettavasti koodit kuuluivat munkeille ensimmäisestä kristillisestä luostarista, jonka St. Pachomius . Tämän osoittavat Pachomiuksen työtovereiden kirjeet, joista koodien kannet tehtiin.
Niilin siirtokuntia ( Valkoisen ja Sinisen Niilin yhtymäkohdasta Deltaan ) | |
---|---|