|
VIKLIK
Mihailo Petrovitš Staritski
1870
Ei mitään, Herra! Mіsyachna, Zoryana:
On selvää, haluat valita tavoitteesi...
Tule, kohanaya, olet menettänyt harjoituksen, haluatko
helvettiin!
Istutaan alas ja ostetaan meidät tänne viburnumin alle -
olen pannulla pannujen päällä...
Katso, ribonkoni, - sumu leviää
pellolle;
Gay charіvniy, vaihdetaan sipaneja,
Chi arvaa, chi nukkumaan?
Hän on sen korkean akselin merkkijonossa.
Lehtien kirjava tärinä;
Epämaailman taivas on täynnä aamunkoittoa -
Mikä kauneus Jumalalle!
Pearls-dawns tezh poppelien alla
Harmaa helmen kastetta.
Sinä et nauraa, vaan kastelet lapsesi
kylmässä
kasteessa: minä kannan sinut, uskollinen, hatinonkalle asti, kannan sen
sylissään.
Et valehtele, mutta jäädyt, joutsen: On
lämmintä - ei tuulta, ei hmar... Poltan
sinut sydämeeni, Ja huolehdi siitä
heti, kuumeeni;
Et närkästy, mutta täällä hän kuuli
Tikha Rozmovusi:
Nichka makasi kaikki, vaipui uneen -
Mikä tahansa shelesne metsässä!
Nukkumaan vihollisesi, kipeä harjoittelu,
Emme ole salama їх nauraa ... Miksi
me, okrivdzhenim, joilla on kirottu osuus, Ja helvetin
kohannya - synnistä?
|
Haaste
Mihail Petrovitš Staretski
1870
Mikä yö, Herra! Kuu, tähtikirkas: Näkyy,
että kerää ainakin neuloja...
Tule ulos, rakas, väsynyt työhön,
Ainakin minuutiksi lehtoon!
Istumme vierekkäin täällä viburnumin alla -
Ja minä olen mestarien herra...
Katso, kalani, -
sumu leviää kuin hopeaaalto pellolla.
Lehto on maaginen, ikään kuin säteiden täynnä,
vai onko se mietteliäs, vai nukkuuko se?
Siellä hoikka ja korkea haapa
Lehdet varovasti vapisevat.
Mittaamaton taivas on täynnä tähtiä -
Mikä Jumalan kauneus!
Helmet-tähdet myös poppelien alla
Leikkii kastepisaroilla.
Älä vain pelkää, että jalkasi
kastuvat kylmässä kasteessa:
minä kannan sinut, uskollinen, aivan majalle, kannan sinut
sylissään.
Älä pelkää, että jäädyt, joutsen:
Lämmintä - ei tuulta, ei pilviä...
Painan sinut sydämeeni,
Se syttyy kuin lämpö.
Älä pelkää tulla kuulluksi täällä
Hiljainen keskustelusi:
Yö on lannistanut kaikki ja peittänyt heidät uneen -
Lehdossa ei liiku mikään!
Vihollisesi nukkuvat työn uuvuttamina,
emme pelkää heidän naurunsa ...
Vai olemmeko me, loukattu kirotun kohtalon takia,
Ja minuutti rakkautta on synti?
|