Ongermanelven | |
---|---|
Lanttu. Ångermanälven) | |
Ominaista | |
Pituus | 460 km |
Uima-allas | 32 000 km² |
vesistö | |
Lähde | |
• Koordinaatit | 64°39′03″ s. sh. 16°30′08″ tuumaa e. |
suuhun | Itämeri |
• Sijainti | Kramfors |
• Korkeus | 0 m |
• Koordinaatit | 62°48′00″ s. sh. 17°56′00″ itäistä pituutta e. |
Sijainti | |
vesijärjestelmä | Itämeri |
Maa | |
Alueet | Västerbotten , Länsi-orrland |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ongermanelven [1] [2] (yläjuoksulla - Ransaron [1] ; ruotsi. Ångermanälven ) - Ruotsin [3] joki , on yksi maan pisimmistä, sen pituus on 460 kilometriä.
Joen nimi tulee norjalaisesta sanasta ( Norja Anger ) - "syvä lahti" ja viittasi alun perin suistoon [4] .
Joen lähteet ovat Skandinavian vuoristossa Ruotsin Lapin eteläosassa ( Västerbottenin läänissä) Norjan rajalla . Se virtaa kaakkoon Ongermanlandin maakunnan alueen läpi (Len Westernorrland ), jonka jälkeen se virtaa Itämeren Pohjanlahteen lähellä Kramforsin kaupunkia .
Ongermanelven muodostaa aikanaan useita järviä ja merkittäviä vesiputouksia . Noin sata kilometriä suulta ylävirtaan joki on purjehduskelpoinen pienille veneille. Veden virtaama talvella on yli 300 m³/s, kevättulvan aikana se on yleensä 2000 m³/s. Ongermanelvenin virtaama on Ruotsin jokien joukossa yksi säännellyimmistä: 1930-luvulta lähtien tänne on rakennettu yli 40 patoa ja 15 % maan kokonaisvesivoimakapasiteetista syntyy voimalaitoksissa [4] .
Joen rannat ovat erittäin kauniita ja siksi monet turistit tulevat tänne .
Koska jokilaaksossa koettiin jääkauden jälkeisenä aikana glacioisostaattista nousua, jokilaaksossa oli tutkittavissa muinaisia jopa 8000 vuotta vanhoja suistoesiintymiä, mikä mahdollisti Ruotsin geokronologisen mittakaavan absoluuttisen iän määrittämisen . 4] .
![]() |
| |||
---|---|---|---|---|
|