Kliininen residenssi on osa Neuvostoliiton ja Neuvostoliiton jälkeisten maiden lääkintätyöntekijöiden monitasoista ammatillisen korkeakoulutusjärjestelmää . Residenssi yhdessä työharjoittelun kanssa on lääkäreiden jatkokoulutuksen vaihe lääketieteellisten korkeakoulujen , tutkimuslaitosten sekä lääkäreiden kehittämisinstituuttien pohjalta. Kliinisen residenssikoulutuksen suorittaneille myönnetään lääketieteellisen peruskoulutuksen tutkintotodistuksen lisäksi vakiintuneen muodon erikoislääkärin tutkintotodistus, joka antaa oikeuden itsenäiseen lääketieteelliseen harjoitteluun . EU-maissa, Yhdysvalloissa, Kazakstanissa ja Baltiassa se tunnetaan nimellä "residenssi ”, ja opiskelija on ”lääkäripaikka”.
Kliinisen residenssikoulutuksen päätavoitteena on kouluttaa korkeasti koulutettua henkilöstöä itsenäiseen työskentelyyn terveysviranomaisissa ja -laitoksissa tai yksityisellä toimistolla. Opiskelijoiden päätehtävät ovat siis:
Lääkärit residenssikoulutukseen valitaan kilpailun perusteella. Residenssikoulutuksen kesto on 2 vuotta. Joissakin yksittäistapauksissa Venäjän federaation terveysministeriö voi kliinisiä asukkaita kouluttavan laitoksen akateemisen neuvoston pyynnöstä pidentää koulutusjaksoa viiteen vuoteen [1] .
Aikaisemmin kliinisen residenssin opiskeluaika laskettiin lääkärin palvelusaikaan [1] ja varhennetun eläkkeen määräämiseen [2] .
Kliinisille residenssiopiskelijoille maksetaan stipendiä koulutuslaitoksen kustannuksella.
Kliinisten asukkaiden koulutus tapahtuu nykyisen "lääketieteen erikoisalojen nimikkeistön" [3] mukaisilla erikoisaloilla ja kunkin erikoisalan opetussuunnitelman ja ohjelman mukaisesti. Koulutus toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan, joka on laadittu yhdessä pätevän ohjaajan ja hyväksytyn osaston tai muun yksikön päällikön kanssa, jossa kliinisiä residenttejä koulutetaan. Tämä yksilöllinen suunnitelma edellyttää välttämättä kokeiden toimittamista koulutuksen pääerikoisalalla ja siihen liittyvillä tieteenaloilla sekä säännöllisiä raportteja konferensseissa.
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
Yliopiston rakenne | |
---|---|
Korkeampi koulutus | |
Korkeammat pätevyydet | |
Muut muodot | |
Hallintoelimet | |
Pääosastot |
|
Virkamiehet |
|
opettajat |