Rehtori

Rehtori ( lat.  rector  - manager ) [1]  - korkeakoulun johtaja .

Renessanssin aikana rehtorit olivat pääopettajia ja moniluokkaisten koulujen johtajia. Ranskassa koulutuspiiriä (" akatemiaa ") johtavaa henkilöä kutsutaan myös rehtoriksi.

Venäjällä

Asema palautettiin vuonna 1939. Maaliskuuhun 1961 saakka korkeakoulun malliperuskirjan [2] mukaan korkeakoulujen (oppilaitosten) johtajia yliopistoja lukuun ottamatta kutsuttiin kuitenkin edelleen johtajiksi, ja vain " Korkeakoulumääräykset” [3] , yliopiston johtajan tehtävä korvattiin rehtoriksi.

Rector Qualification Requirements

Venäjällä rehtoreille asetetaan seuraavat pätevyysvaatimukset [4] : ​​korkea ammatillinen koulutus, ammatillinen lisäkoulutus valtion- ja kunnallishallinnon, henkilöstöhallinnon, projektijohtamisen, johtamisen ja taloustieteen alalla; akateemisen tutkinnon ja akateemisen arvonimen olemassaolo ja (tai) - taiteen, fyysisen kulttuurin ja urheilun, teologisen ja uskonnollisen koulutuksen koulutusorganisaatioiden osalta - kunniatutkinnon ja (tai) kunnianimen olemassaolo; vähintään 5 vuoden työkokemus korkeakoulujen johtotehtävistä tai vähintään 10 vuoden kokonaistyökokemus johtotehtävistä ja vähintään 5 vuoden kokemus tieteellisestä tai tieteellis-pedagogisesta toiminnasta [5] .

Rehtorin valintamenettely

Rehtori valitaan korkeakoulun työjärjestyksen mukaisen menettelyn mukaisesti niiden ehdokkaiden joukosta, jotka on sovittu asianomaisen valtuutetun toimeenpanevan toimielimen tai kaupunginosan toimeenpano- ja hallintoelimen tarkastuslautakunnan kanssa, suljetulla äänestyksellä klo. yhtiökokous (konferenssi) enintään 5 vuodeksi hakijoiden (hakijan) ohjelmien tuloskeskustelujen perusteella.

Rehtoriehdokkaiden asettamismenettelystä, rehtorivaalin ajankohdasta ja menettelystä päättää korkeakoulun akateeminen neuvosto . Nimitysmenettelyssä tulee olla mahdollisuus itseehdokkuuteen.

Rehtorin valinnan jälkeen hänen ja tällaista korkeakoulua vastaavan kaupunginosan toimeenpano- ja hallintoviranomaisen välillä solmitaan enintään 5 vuoden työsopimus .

Ikärajoitukset

Valtion ja kuntien korkeakouluissa rehtorin virkaa täytetään enintään 65 vuotta täyttäneillä työsopimusten tekoajankohdasta riippumatta. Näissä tehtävissä olevat ja 65 vuotta täyttäneet henkilöt siirretään heidän kirjallisella suostumuksellaan muihin pätevyyttään vastaaviin tehtäviin. Akateemisen neuvoston suosituksesta perustajalla on oikeus jatkaa rehtorin toimikautta tehtävässään, kunnes hän täyttää 70 vuotta.

Venäjän valtakunnassa

Rehtorin virka yliopiston korkeimpana hallinnollisena tehtävänä otettiin käyttöön Venäjän yliopistoissa vuonna 1803 "Yleisen koulutuksen alustavien sääntöjen" mukaisesti. Moskovan yliopistossa rehtorin virka tuli korvaamaan johtajan viran . Yliopiston vuoden 1804 peruskirjan mukaan rehtori valittiin yliopiston varsinaisten professorien joukosta yliopiston neuvostossa enemmistöäänestyksellä 1 vuodeksi (vuodesta 1809 - 3 vuodeksi, 1835 - 4 vuodeksi); keisari hyväksyi virkaansa opetusministerin ehdotuksesta . Vuodesta 1850 lähtien 11. huhtikuuta 1849 annettujen sääntöjen "Yliopistojen rehtorien valintamenettelystä" mukaan rehtorin nimitti opetusministeri. Vuoden 1863 peruskirja palautti rehtorien valintajärjestelmän yliopistoneuvoston toimesta. Vuoden 1884 peruskirjan mukaan hänet "valittiin" yleissivistysministeriksi tavallisista yliopiston professoreista. Vuoden 1905 väliaikaisten sääntöjen mukaan rehtorin paikasta tuli jälleen valittava.

Rehtori toimi äänioikeutettuna puheenjohtajana yliopiston neuvoston, hallituksen ja muiden yliopiston valiokuntien kokouksissa, oli oikeus johtaa tiedekuntaneuvostoja, antoi selvityksen yliopiston taloudellisesta toiminnasta ensin yliopiston neuvostolle ja sitten hallitukselle. Vuoden 1884 peruskirjan mukaan rehtori sai oikeuden valvoa opettajia mahdollisuudella nuhtella ja erottaa heidät yliopistosta ( yksityiskokeiden osalta), määrätä sisäänpääsy- ja siirtokokeiden päivämäärät, allekirjoittaa opiskelijoiden tutkintotodistukset yliopiston valmistumisesta. yliopisto yhdessä professorien kanssa. [6]

Arvotaulukon mukaan Venäjän valtakunnan yliopistojen rehtorit saivat " todellisen valtionneuvosten " ja perinnöllisen aateliston siviiliarvon.

Afrikassa

Benin

Beninissä termiä käytetään yleisesti viittaamaan yliopistojen ja akateemisten laitosten johtajiin.

Mauritius

Mauritiuksella termiä "rehtori" käytetään viittaamaan toisen asteen koulun johtajaan.

Muistiinpanot

  1. ↑ Vieraiden sanojen sanakirja. - M .: " Venäjän kieli ", 1989. - 624 s. ISBN 5-200-00408-8
  2. ↑ hyväksytty 5. syyskuuta 1938 annetulla Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksella nro 972 .
  3. ↑ hyväksytty Neuvostoliiton ministerineuvoston asetuksella 21. maaliskuuta 1961 "Neuvostoliiton korkeakouluja koskevien määräysten hyväksymisestä" .
  4. ↑ Johtajien, asiantuntijoiden ja työntekijöiden virkojen yhtenäisen pätevyyshakemiston hyväksymisestä, kohta "Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen lisäkoulutuksen johtajien ja asiantuntijoiden tehtävien pätevyysominaisuudet". - Nro 1 n. - Venäjän federaation terveys- ja sosiaalinen kehitysministeriö (Venäjän terveys- ja sosiaalisen kehityksen ministeriö), 22.12.2010.
  5. ↑ Ammattistandardin "Korkeakoulutuksen koulutusorganisaation johtaja" hyväksymisestä 10. maaliskuuta 2021 - docs.cntd.ru. docs.cntd.ru _ Haettu 15. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 25. heinäkuuta 2021.
  6. ↑ Keisarillinen Moskovan yliopisto, 2010 , s. 616.

Kirjallisuus

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Yliopiston rakenne
Korkeampi koulutus
Korkeammat pätevyydet
Muut muodot
Hallintoelimet
Pääosastot
Virkamiehet
opettajat