terävähäntäinen metsätähti | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Latinalainen nimi | ||||||||||||||||
Chaetocercus mulsant Bourcier , 1842 |
||||||||||||||||
Synonyymit | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
|
suojelun tila Least Concern IUCN 3.1 Least Concern : 143122 |
Terävähäntäinen metsätähti [ 1] tai teräväpyrstötonttu [1] tai teräväpyrstötonttu ( lat. Chaetocercus mulsant ) on kolibriheimoon kuuluva lintu .
Uros on noin 8-8,5 cm pitkä ja naaraat noin 7,5 cm. Suora nokka on noin 17 mm pitkä ja suhteellisen suuri linnun kokoon nähden. Uroksen ylävartalo on kiiltävän vihreä. Valkoinen täplä ulottuu silmien takaa siipiin asti. Kurkku on väriltään vaaleanpunaisesta violettiin. Rungon alapuoli on pääosin valkoinen. Tummanvihreä samalla voimakas kontrasti. Häntä on lyhyt ja terävä. Hännän ulkohöyhenet ovat mustia. Naaraan yläosa on pronssinvihreä. Silmien takana olevat valkoiset raidat ovat suurempia kuin miehillä. Rungon alapuoli on pääosin valkoinen. Vartalon sivuilla siipiin se on punertava. Häntä on lyhyempi kuin uroksen häntä.
Laji kattaa laajan levinneisyysalueen, noin 260 000 km² Etelä-Amerikan maissa Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Boliviassa. Lintu ei enimmäkseen asu metsässä. Sitä löytyy puiden kukista puoliavoimissa maisemissa sekä puutarhoissa. Harvoin se liikkuu metsän kosteita reunoja pitkin. Perussa ja Ecuadorissa lintuja löytyy 800 - 3500 metrin korkeudesta, Kolumbiassa 1500 - 2800 metrin korkeudesta.
Lintu elää yksinäistä elämäntapaa. Hän kohoaa kuin hyönteinen maahan roikkuvien kukkien ja kukkivien puiden välissä. Se istuu mielellään ulkoneville, lehdettömille oksille tai pensaiden tai suurten puiden päälle. Ruokinnan aikana lintu heiluttaa häntäänsä usein hitaasti.