Pardayan de Gondrin, Antoine Arnaud de

Antoine Arnaud de Pardayan de Gondrin
fr.  Antoine-Arnaud de Pardaillan de Gondrin
1. Marquis de Montespan
1612-1624  _ _
Seuraaja Jean Antoine Arnaud de Pardayan de Gondrin
1. Marquis d'Antin
1615-1624  _ _
Seuraaja Roger Hector de Pardayan de Gondrin
Navarran ja Bearnin kuvernööri
1622-1624  _ _
Syntymä 1562
Kuolema 28. toukokuuta 1624( 1624-05-28 )
Saint-Leger-en-Yvelines
Isä Hector de Pardayan de Gondrin
Äiti Jeanne d'Antin
Lapset Pardayan de Gondrin, Jean-Antoine-Arnaud de
Palkinnot
Pyhän Hengen ritarikunnan ritari Pyhän Mikaelin ritarikunta (Ranska)
Asepalvelus
Palvelusvuodet 1580-1624
Sijoitus leirin marsalkka
taisteluita Uskontosodat Ranskassa
Ranskan ja Espanjan sota (1595-1598)
Ranskan ja Savoyn sota

Antoine Arnaud de Pardayan, seigneur de Gondrin ( fr.  Antoine-Arnaud de Pardaillan, seigneur de Gondrin ; 1562 - 28.5.1624, Saint-Leger-en-Yvelines ( Ile-de-France ), Marquis de Montespan ja d'Antin - Ranskan sotilasjohtaja ja valtiomies, kuninkaan ritari .

Elämäkerta

Héctor de Pardayanin , lordi de Gondrin y de Montespanin ja Jeanne d'Antinin poika.

Hän palveli vapaaehtoisena La Fèren piirityksessä vuonna 1580. Vuonna 1584 hän sai kuninkaalta 50 hengen seuran, jonka kanssa hän vuonna 1588 isänsä komennossa osallistui hugenottien tappioon Montaubanissa . Vuonna 1589 hän taisteli Toursin esikaupungin puolustamiseksi katolisen liiton joukkoja vastaan .

Henry III :n kuoleman jälkeen vetäytyi omille mailleen; Henry IV : n kääntymisen jälkeen katolilaisuuteen hän palasi palvelukseen. Vuonna 1595 hän osallistui Dijonin piiritykseen , Fontaine-Françaisen taisteluun ja Franche-Comtén hyökkäykseen . Elokuun 10. päivänä hänet ylennettiin leirin marsalkkaksi .

6. kesäkuuta 1596 hänestä tuli seneschal ja Agenois'n ja Condomoisin kuvernööri, samana vuonna hän osallistui La Fèren piiritykseen ja talvella hän komensi Picardian rajalla . Vuonna 1597 hän taisteli tässä provinssissa marsalkka Bironin komennossa , avusti Montreuilia ja erottui taistelussa Artoisin espanjalaisen kuvernöörin markiisi de Varambonin kanssa .

Liittyi kuninkaan kanssa Amiensin piiritykseen , haavoittui hyökkäyksen aikana vallihauta päähän. Vuonna 1600 hän meni kuninkaan kanssa sotaan Savoia vastaan , osallistui useiden linnoitusten valtaukseen; Henryn lähdön jälkeen hän johti joukkoja rauhan syntymiseen saakka vuonna 1601.

27. maaliskuuta 1605 hänet nimitettiin kuninkaallisen kaartin skottien komppanian kapteeniksi. Helmikuussa 1611 hän jätti palveluksen ja palasi mailleen. Vuonna 1612 Montespan ja vuonna 1615 Antin nostettiin markiisin arvoon.

Toimi kuninkaan varakuninkaana Armagnacin , Bigorran , Horuksen, Bouillet'n, Lomagnen , Nebuzanin , Or, Baroussen, Nestanin, Marsanin , Ala-Rivieran, Astaracin , Pardiacin , Bazadoisin , Albretin , Commengesin , Couseraine'n, powers of powerin ja Verdunin kuninkaana. komento Guyennessa marsalkka de Rocloran poissa ollessa . 27. marraskuuta 1615 Bordeaux'ssa Ludvig XIII nimitti hänet Guiennen varakuninkaaksi. Hän oli myös valtion neuvonantaja.

31. joulukuuta 1619 hänet vihittiin ritariksi Pyhän Hengen ritarikuntaan .

Ensimmäisen hugenottisodan (1620–1622) aikana hän voitti vuonna 1621 markiisi de Laforsin takavartijan Guyennessa. 22. tammikuuta 1622 sai Navarran ja Béarnin yleiskuvernöörin .

Perhe

Ensimmäinen vaimo (26.3.1578): Marie du Maine , Jean de Scandillacin ja Philippa de Fumelin tytär

Lapset:

2. vaimo: Paul de Saint-Lary de Bellegarde , Jean de Saint-Laryn , Baron de Thermesin ja Anne de Villemurin tytär

Lapset:

Kirjallisuus