← 1990 1996 → | |||
Liettuan parlamenttivaalit | |||
---|---|---|---|
Liettuan tasavallan Seimasin vaalit | |||
25. lokakuuta ja 15. marraskuuta 1992 | |||
Osoittautua | 75,29 % (ensimmäinen kierros); 64,76 % (toinen kierros) | ||
Puolueen johtaja | Algirdas Brazauskas | Vytautas Landsbergis | |
Lähetys | Liettuan demokraattinen työväenpuolue | Sąjūdis | |
Paikat saatu | 73 ( ▲ 27) | 30 ( ▼ 61) | |
ääniä | 817 332 ( 43,98 %) |
393 502 (21,17 %) |
|
Edelliset vaalit | 46 [~1] | 91 [~2] | |
Vaalitulos | 4 %:n esteen ylitti 4 puoluetta. Liettuan demokraattinen työväenpuolue sai parlamentaarisen enemmistön ja muodosti uuden hallituksen.
|
Liettuan vuoden 1992 parlamenttivaalit , ensimmäiset tasavallan jälkeisen Neuvostoliiton historiassa, pidettiin kahdella kierroksella 25. lokakuuta ja 15. marraskuuta . [1] Samanaikaisesti ensimmäisen kierroksen kanssa järjestettiin kansanäänestys Liettuan perustuslain hyväksymisestä . Vaalit pidettiin 19. heinäkuuta 1992 hyväksytyn uuden vaalilain säännösten mukaisesti , joka otti käyttöön sekavan vaalijärjestelmän . [2] Liettuassa, toisin kuin esimerkiksi Virossa , äänioikeus myönnettiin venäläisvähemmistölle .
Heinäkuun 19. päivänä 1992 annetun vaalilain mukaan 141 Seimasin kansanedustajaa valittiin sekajärjestelmällä: 71 yksimandaattipiireissä ja 70 puolueista, liikkeistä ja koalitioista monimandaattivaalipiirissä. Jotta monijäsenisen piirin vaalit hyväksyttäisiin, niihin oli osallistuttava vähintään 25 % rekisteröidyistä äänestäjistä, yksimandaattipiireissä vähintään 40 %. Yksin vaalipiireissä valituksi katsottiin ehdokas, jota vähintään puolet äänestykseen osallistuneista äänestäjistä äänesti. Jos yksikään ehdokkaista ei saanut vaadittua määrää ääniä, nimitettiin toinen kierros, jossa kaksi ensimmäistä sijaa saaneet ehdokkaat poistuivat. Puolueiden, liikkeiden ja koalitioiden, jotka esittivät listansa monimandaattivaalipiirissä, oli ylitettävä neljän prosentin este. Poikkeus tehtiin kansallisten vähemmistöjen järjestöille.
Kaikkiaan vaaleihin osallistui 24 puoluetta, liittoumaa ja poliittista liikettä. Organisaatiot Liettuan neuvoa-antava edustajakokous ja piispa M. Valančiaus' Temperance Movement eivät muodostaneet omia listojaan ja rajoittuivat ehdokkaiden asettamiseen yksimandaattisissa vaalipiireissä. Tärkeimmät voiton haastajat olivat Vytautas Landsbergisin johtama Sąjūdis , joka oli tuolloin muuttumassa laajasta itsenäisyysliikkeestä kansallismieliseksi konservatiiviseksi puolueeksi, ja Liettuan demokraattinen työväenpuolue , jota johti Algirdas Brazauskas , joka syntyi Liettuan kommunistisen puolueen (itsenäinen) muuttaminen sosiaalidemokraattiseksi organisaatioksi. Helmikuun 1990 vaaleissa valtaan noussut Sąjūdisia kritisoitiin voimakkaasti Liettuan talouden heikkenemisestä ja markkinauudistusten seurauksena heikentyneestä elintasosta. Häntä vastustaneet entiset kommunistit vaativat uudistusten vauhdin hidastamista ja suhteiden parantamista Venäjään . [2]
juhlia | alkuperäinen nimi | Äänestys | % | Paikat | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Listojen mukaan | Maakunnan mukaan | Kaikki yhteensä | ||||
Liettuan demokraattinen työväenpuolue | palaa. Lietuvos demokratinė darbo partija | 817 332 | 43,98 | 36 | 37 | 73 |
Sąjūdis Coalition [~ 1] : Liettuan Sąjūdis-liikkeen Liettuan kansalaisten peruskirja Liettuan poliittisten vankien liitto Liettuan vihreä puolue |
palaa. Sąjūdžio koalicija : lit. Lietuvos Sąjūdis lit. Lietuvos Respublikos piliečių chartija lit. Lietuvos politinių kalinių sąjunga lit. Lietuvos žalioji partija |
393 502 | 21.17 | 17 | 13 | kolmekymmentä |
Liettuan kristillisdemokraattinen puolue [~ 2] Liettuan poliittisten vankien ja maanpakolaisten liitto [~ 3] Liettuan demokraattinen puolue [~ 4] |
palaa. Lietuvos krikščionių demokratų puolue lit. Lietuvos politinių kalinių ir tremtinių sąjunga lit. Lietuvos demokratų partija |
234 368 | 12.61 | kymmenen | kahdeksan | kahdeksantoista |
Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue | palaa. Lietuvos social demokratų Partija | 112 410 | 6.05 | 5 | 3 | kahdeksan |
Kristillisdemokraattinen unioni [~ 5] "Nuori Liettua" [~ 6] |
palaa. Krikščionių demokratų sąjunga lit. Jaunoji Lietuva |
66 027 | 3.55 | — | yksi | yksi |
Liettuan keskusliitto | palaa. Lietuvos centro sąjunga | 46 910 | 2.52 | — | 2 | 2 |
Liettuan puolalaisten liitto | palaa. Lietuvos lenkų sąjunga | 39 773 | 2.14 | 2 | 2 | neljä |
Liettuan kansallismielisten liitto [~ 7] Itsenäisyyspuolue [~ 8] |
palaa. Lietuvių tautininkų sąjunga lit. Nepriklausomybes partija |
36 916 | 1.99 | — | neljä | neljä |
Liettuan liberaaliliitto | palaa. Lietuvos liberalų sąjunga | 28 091 | 1.51 | — | — | — |
Liettuan vapausliiga | palaa. Lietuvos laisves lyga | 22 034 | 1.19 | — | — | — |
Kansallinen edistysliike | palaa. Tautos pažangos judėjimas | 19.835 | 1.07 | — | — | — |
Kohtalainen liike | palaa. Nuosaikiųjų judėjimas | 13 002 | 0.7 | — | — | — |
Sosiaalinen oikeudenmukaisuusliike | palaa. Judėjimas už socialinį teisingumą | 9 734 | 0,52 | — | — | — |
Liettuan vapausliitto | palaa. Lietuvos laisvės sąjunga | 7 760 | 0,42 | — | — | — |
Liettuan liike "Tshernobyl" | palaa. Lietuvos judėjimas "Černobylis" | 4 827 | 0,26 | — | — | — |
Liettuan kansainyhteisö | palaa. Lietuvos sandrauga | 4 161 | 0.22 | — | — | — |
Liettuan isänmaaliitto | palaa. Lietuvos patriotų sąjunga | 1904 | 0.1 | — | — | — |
Liettuan neuvoa-antava edustajakokous | palaa. Lietuvos konsultacinė asamblėja | — | — | — | — | |
Piispa M. Valanchuksen raittiusliike | palaa. Vyskupo M. Valanciaus blaivybės sąjūdis | — | — | — | — | — |
Riippumaton | — | — | — | yksi | yksi | |
Virheelliset äänet | 59 453 | - | - | - | - | |
Kaikki yhteensä | 1 918 027 | 100 | 70 | 71 | 141 | |
Rekisteröityneet äänestäjät/äänestysprosentti | 2 549 952 | 75,29 | (1. kierros) | 64,76 | (2. kierros) |
Vaalien päätulos ja samalla pääyllätys oli Liettuan työväenpuolueen vakuuttava voitto, joka sai yli puolet Seimasin paikoista. Analyytikot selittivät tämän voiton muun muassa venäläisten ja puolalaisten vähemmistöjen, talonpoikien tuesta puolueelle sekä monien liettualaisten tyytymättömyyteen taloudellisiin vaikeuksiin, erityisesti polttoainepulaan, koska Venäjä, päätoimittaja, leikkaa tarvikkeita. [2] 25. marraskuuta A. Brazauskas valittiin Liettuan Seimasin puhemieheksi ja virkaatekeväksi presidentiksi. Hän toimi näissä tehtävissä 14. helmikuuta 1993 asti , jolloin hänet valittiin presidentiksi Liettuan ensimmäisten presidentinvaalien tulosten jälkeen . 2. joulukuuta 1992 Liettuan uudeksi pääministeriksi tuli DPTL-ehdokas Bronislovas Lubis .
Vaalit Liettuassa | |
---|---|
Liettuan parlamenttivaalit | |
Euroopan parlamentin vaalit | |
Liettuan presidentin vaalit | |
Liettuan itsehallintovaalit ja itsehallinnon pormestarien suorat vaalit |
|
Liettuan kansanäänestykset |