Parlamenttivaalit Norjassa (1891)

← 1888 1894 →
Norjan parlamenttivaalit
1891
Osoittautua 70,4 %
Puolueen johtaja Johannes Steen Emil Stang (vanhempi) Lars Oftedal
Lähetys Liberaalipuolue Konservatiivipuolue Maltillinen liberaalipuolue
Koalitio KP + ULP (liittoutumassa konservatiivipuolueen kanssa)
Paikat saatu 63 ( 25) 35 ( 16) 16 ( 9)
ääniä 51 780
(50,8 %)
50,059
(49,2 %)

(-)
Edelliset vaalit 38 (41,8 %)51 (38,7 %)25 (19,5 %)

Storting 1891
Vaalitulos Liberaalipuolueen voiton myötä Johannes Steenistä tuli Norjan pääministeri .

Parlamenttivaalit pidettiin Norjassa 8. kesäkuuta - 7. joulukuuta 1891 [1] . Tämän seurauksena voiton voitti liberaalipuolue , joka sai 63 paikasta 114:stä parlamentissa [2] . Konservatiivipuolue osallistui vaaleihin koalitiossa Maltillisen liberaalipuolueen kanssa , vaikka joissain vaalipiireissä puolueet käyttivät erillisiä puoluelistoja [3] .

Vaalien eteneminen

Jokaisessa seurakunnassa seurakunnan pappi oli vastuussa vaalien järjestämisestä nimitettynä valitsijana [4] . 75 maaseudun kansanedustajaa kussakin 18 piirissä piti vaalikokouksen, joissa valittiin 2–5 75 kansanedustajasta. Eduskunnan 39 kansanedustajasta yksi, kaksi tai neljä valittiin kaupungin äänestyspaikoille.

Äänioikeus oli yli 25-vuotiailla miehillä, joilla oli jonkin verran omaisuutta tai tuloja. Ollakseen äänioikeutettu heidän piti vannoa myös perustuslakivala [5] . Naisilla ei ollut äänioikeutta. Äänioikeutettuja oli yhteensä 197 865 miestä. Äänioikeus oli 136 690 ihmisellä. Heistä 102 931 ihmistä äänesti.

Vaalit pidettiin 8.6.-7.12.1891. 422 maaseutuvaaleissa ehdolle asetettiin 1 332 valitsijaa. 39 kaupunkivaaleissa ehdolle asetettiin 584 valitsijaa. Vaalikokoukset pidettiin 7. heinäkuuta - 9. joulukuuta 1891 [6] . 41. Storting aloitti työnsä 1. helmikuuta 1892 [7] .

Tulokset

Lähetys Äänestys % Paikat +/-
Liberaalipuolue 51 780 50.8 63 +25
Konservatiivipuolue 50 059 49.2 35 -16
Maltillinen liberaalipuolue 16 -9
Virheelliset/tyhjät äänestysliput 1087 - - -
Kaikki yhteensä 90 416 100 114 0
Rekisteröityneet äänestäjät / äänestysprosentti 128 368 70.4 - -
Lähteet: Nohlen & Stöver

Muistiinpanot

  1. Dieter Nohlen & Philip Stöver (2010) Vaalit Euroopassa: Tietokäsikirja, s. 1438 ISBN 978-3-8329-5609-7
  2. Nohlen & Stöver, s. 1457
  3. Nohlen & Stöver, s. 1447
  4. Wilhelm Haffner (1949). Stortinget og statsrådet: med till Tallak Lindstøl: Stortinget og Statsraadet 1814-1914. B. 1 : Elämäkertakirjailija Tallak Lindstølille: Stortinget og Statsraadet 1814-1914. Oslo: Aschehoug. s. 68. . Haettu 7. syyskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. syyskuuta 2021.
  5. "Valgthingene ja Valgmandsthingene 1900:n tilastotiedot" (PDF). Statistisk sentralbyrå. s. 1. . Haettu 7. syyskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 5. syyskuuta 2021.
  6. "Statistik vedkommende Valgmandsvalgene og Storthingsvalgene 1891" (PDF). Statistisk sentralbyrå. . Haettu 7. syyskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. syyskuuta 2021.
  7. Stortinget og statsraadet. Kristiania: Steen'ske bogtrykkeri. 1915.s. 493. . Haettu 7. syyskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. syyskuuta 2021.

Linkit