← 1945 1953 → | |||
Norjan parlamenttivaalit | |||
---|---|---|---|
1949 | |||
10. lokakuuta | |||
Osoittautua | 82,0 % | ||
Puolueen johtaja | Einar Gerhardsen | Arthur Nordlier | Jacob Worm-Muller |
Lähetys | työväenpuolue | Konservatiivipuolue | Liberaalipuolue |
Paikat saatu | 85 ( ▲ 9) | 23 ( ▼ 2) | 21 ( ▲ 1) |
ääniä | 803 471 (45,7 %) |
360 961 [a] [b] (20,5 % [a] [b] ) |
290 919 [a] [c] [d] (16,5 % [a] [c] [d] ) |
Edelliset vaalit | 76 (41,0 %) | 25 (17,0 %) | 20 (13,8 %) |
Puolueen johtaja | Einar Frogner | Niels Lavik | |
Lähetys | maatilajuhlat | Kristillinen kansanpuolue | |
Paikat saatu | 12 ( ▲ 2) | 9 ( ▲ 1) | |
ääniä | 188 997 [a] [b] [c] (10,8 % [a] [b] [c] ) |
151 402 [d] (8,1 % [d] ) |
|
Edelliset vaalit | 10 (8,0 %) | 8 (7,9 %) | |
Storting 1949 | |||
Vaalitulos | Työväenpuolueen voitto . Einar Gerhardsen pysyi pääministerinä . |
Norjassa pidettiin parlamenttivaalit 10. lokakuuta 1949 [ 1] . Tämän seurauksena työväenpuolue voitti jälleen , joka sai 85 paikkaa 150 paikasta.
Vaalit olivat suuri voitto parlamentissa enemmistön saaneelle Työväenpuolueelle, ja Einar Gerhardsenin toinen hallitus jatkoi työtään.
Nämä olivat viimeiset vaalit vanhalla vaalijärjestelmällä, jolloin vaalipiirit jaettiin maaseutu- ja kaupunkialueisiin. Se oli myös viimeiset PR-vaalit D'Hondt-menetelmällä, joka suosi suuria puolueita, jolloin työväenpuolue sai 56,7 % paikoista parlamentissa 45,6 % äänistä, kun taas Norjan kommunistinen puolue jäi ilman. paikan parlamentissa, vaikka se sai 5,9 prosenttia äänistä. Toinen muutos näissä vaaleissa oli se, että listayhteistyöhön ei enää ollut mahdollista osallistua. Sen sijaan monilla alueilla laadittiin yhteislistat kahden tai useamman porvarillisen puolueen välillä.
Yleisöpuolueen sosialidemokraatit, jotka olivat edustettuina Stortingissa ennen sotaa, mutta eivät asettuneet ehdolle vuoden 1945 vaaleissa , asettuivat ehdolle tälläkin kertaa. He saivat vain vähän tukea eivätkä koskaan juokseneet uudelleen.
Lähetys | Äänestys | % | Paikat | +/- | |
---|---|---|---|---|---|
työväenpuolue | 803 471 | 45.7 | 85 | +9 | |
Konservatiivipuolue | 279 790 | 15.9 | 23 | -2 | |
Liberaalipuolue | 218 866 | 12.4 | 21 | +1 | |
Kristillinen kansanpuolue | 147,068 | 8.4 | 9 | +1 | |
kommunistinen puolue | 107 722 | 5.8 | 0 | -yksitoista | |
maatilajuhlat | 85 418 | 4.9 | 12 | +2 | |
Yhteislista FP - KP - LP | 45 311 | 2.6 | [a] | - | |
Yhteinen lista FP - KP | 35 860 | 2.0 | [b] | - | |
Yhteinen lista FP - LP | 22408 | 1.3 | [c] | - | |
Julkinen puolue | 13 088 | 0.7 | 0 | Uusi | |
Yhteinen lista HNP - LP | 4 334 | 0.2 | [d] | - | |
Muut äänet | kolmekymmentä | 0,0 | - | - | |
Virheelliset/tyhjät äänestysliput | 12 531 | - | - | - | |
Kaikki yhteensä | 1 770 897 | 100 | 150 | 0 | |
Rekisteröityneet äänestäjät / äänestysprosentti | 2 159 065 | 82,0 | - | - | |
Lähteet: Nohlen & Stöver |
a FP,CPjaPL :n yhteinen puoluelistasai 4 paikkaa, joista 2 voittivat konservatiivit ja 2 maatalouden edustajat[2].
b KP:n jaKP yhteinen puoluelistasai 3 paikkaa, joista kaikki voittivat agrarit[2].
c FPjaLP yhteinen puoluelistasai 2 paikkaa, joista 1 voitti Agrarians ja 1 liberaalit[2].
d HNPjaPL :n yhteinen puoluelistaei voittanut yhtään paikkaa[2].
Vaalit ja kansanäänestykset Norjassa | |
---|---|
Eduskuntavaalit |
|
kunnallisvaalit |
|
Norjan saamelaisparlamentin vaalit |
|
kansanäänestykset |
|