| ← 2008 2017 → | |||
| Maltan parlamenttivaalit (2013) | |||
|---|---|---|---|
| vuosi 2013 | |||
| 9. maaliskuuta | |||
| Osoittautua | 93,1 % | ||
| ehdokas | Joseph Muscat | Lawrence Gonzi | |
| Lähetys | työväenpuolue | Nationalistinen puolue | |
| Paikat saatu | 38 (+4 ▲ ) | 29 (–6 ▼ ) | |
| ääniä | 161 479 (55,1 %) |
131 004 (43,1 %) |
|
| Edelliset vaalit | 34 (48,79 %) | 35 (49,34 %) | |
| Vaalitulos | Työväenpuolue saa enemmistön eduskunnassa | ||
Maltan yleiset parlamenttivaalit pidettiin 9. maaliskuuta 2013 . Vaalien tuloksena työväenpuolue voitti ensimmäistä kertaa 15 vuoteen ja sai enemmistön parlamentissa. Nationalistisen puolueen johtaja Lawrence Gonzi totesi, että tappion jälkeen puoluetta piti uudistaa ja pysyä uskollisena juurilleen [1] .
Lurenz Gonzin hallitus hylättiin vuoden 2013 talousarvioäänestyksessä [2] [3] , kuten epäluottamusäänestyksessä hallitukselle. Gonzi ilmoitti edustajainhuoneen hajoamisesta 7. tammikuuta ja vaalien nimittämisestä 9. maaliskuuta [4] .
Maltan vaalijärjestelmä perustuu suhteelliseen edustukseen, joka perustuu muutettuun yhden siirrettävän äänen järjestelmään . Jokainen maan 13 vaalipiiristä valitsee viisi kansanedustajaa. Lisäksi maan eniten ääniä saanut puolue saa tarvittaessa lisäpaikkoja eduskunnassa, mikä antaa sille enemmistön eduskunnassa.
| Lähetys | Äänestys | % | Muuttaa | Istumapaikkojen määrä | Muuttaa |
|---|---|---|---|---|---|
| työväenpuolue | 161 479 | 55.1 | +6.31 | 38 | +4 ▲ |
| Nationalistinen puolue | 131 004 | 43.1 | -6.24 | 29 | –6 ▼ |
| Demokraattinen vaihtoehto | 5471 | 1.8 | +0,49 | — | — |
| Riippumaton | 22 | 0,01 | +0,0 | — | — |
| Virheelliset/tyhjät äänestysliput | 3415 | — | — | — | — |
| Kaikki yhteensä | 298 000 | 100,0 | 67 | -2 | |
| Rekisteröityneet äänestäjät/äänestysprosentti | 315 357 | 93.1 | — | — | — |
| Lähde: | |||||
| Vaalit Maltalla | |
|---|---|
| Eduskuntavaalit | |
| Euroopan parlamentin vaalit | |
| kansanäänestykset |
|