Isänmaallinen seura (myös St. Petersburg Women's Patriotic Society , Imperial Women's Patriotic Society ) on Venäjän valtakunnan vanhin ja vaikutusvaltaisin naisten hyväntekeväisyysjärjestö (1812-1917).
Perustettiin keisarinna Elizaveta Aleksejevnan asetuksella 29. joulukuuta 1812 Pietarissa nimellä " Isänmaallisten naisten seura " "köyhien, sodasta kärsineiden auttamiseksi"; sai Pietarin nimen saman vuoden lopussa. Seuran ensimmäiseen neuvostoon kuuluivat: prinsessa Varvara Aleksejevna Repnina , kreivitär Maria Vasilyevna Kochubey , Jekaterina Alekseevna Uvarova, prinsessa Sofia Grigorjevna Volkonskaja , Adelaide Petrovna Vasilchikova, Annass kreivi Maria Markovna Olenina, Elizaveta S Markovna Olenina, kreivitär Voront Maria Artemy , kreivitär Voron Maria Artemy Nesselrode Ivanovna Orlova , Ekaterina Vladimirovna Novosiltseva ja Ekaterina Ivanovna Bakherakht. Jokainen seuran nainen otti haltuunsa jonkin osan kaupungista, ja hänellä oli mukanaan yksi apulainen ja yksi almukeräilijä.
Seuraan ensimmäisten joukossa olivat: Moskovan kenraalikuvernöörin vaimo Tatjana Vasilievna Golitsyna , ylikamariherra Maria Aleksejevna Naryshkina , Taideakatemian presidentin Elizaveta Markovna Oleninan vaimo, tulevaisuuden vaimo Dekabristi Ekaterina Ivanovna Trubetskaja , joulukuusilaisten äiti Ekaterina Fedorovna Muravyova, runoilija Daria Alekseevna Deržavinan vaimo , A. V. Suvorovin tytär Natalya Aleksandrovna Zubova , Zinaida Aleksandrovna Volkonskaya , kunnianeito Maria Skanova Aleksevna . A. I. Turgenev tuli seuran sihteeriksi .
Hoidakseen sodan runtelemien vanhempien jättämiä orpoja Seura perusti esikunnan ja päällystöiden lapsille "Orpojen koulun", joka nimettiin vuonna 1822 uudelleen Patriot Instituteksi ja siirrettiin "Haavoittuneiden komitealle" . Vuodesta 1816 vuoteen 1829 seura oli vastuussa naisten koulutuslaitoksesta "House of industriousness" (myöhemmin Elizabethan School ). Kodittomien lasten hyväntekeväisyys loi perustan kouluille, jotka tunnettiin isänmaallisen yhteiskunnan yksityisinä kouluina: Viipurskaja (kesäkuusta 1817 lähtien), 1. Vasilievskaya (vuodesta 1818), Pietari (vuodesta 1820), Liteynaya (perustettu ennen vuotta 1820), 2. Admiralteyskaya (vuodesta 1817), 3. Admiralteyskaya (vuodesta 1821), 4. Admiralteiskaya (vuodesta 1816).
Vuonna 1817 hyväksyttiin seuran ensimmäinen peruskirja, vuonna 1833 - uusi, joka määritti tarkemmin seuran tarkoituksen. Vuodesta 1829 lähtien, keisarinnat Elizaveta Alekseevnan ja Maria Feodorovnan kuoleman jälkeen , seura oli keisarinna Marian instituutioiden viraston lainkäyttövallan alainen .
Helmikuun vallankumouksen jälkeen kaikki yhteiskunnan instituutiot liittyivät väliaikaisen hallituksen julkisen hyväntekeväisyysministeriön järjestelmään .
Seuran jäsenet jakautuivat
Vuonna 1812 yhdistykseen liittyi 74 jäsentä, 1813 - 48, 1814 - 27, 1815 - 12, 1816 - 9, 1817 - 6, 1820 - 2, 1823 - 1 jäsen. Vuodesta 1895 lähtien seurassa oli 43 varsinaista jäsentä ja 34 kunniajäsentä sekä 29 kunniatyönjohtajaa.
Seuran asioita hoiti neuvosto, johon kuului puheenjohtaja (keisarinna), varapuheenjohtaja ja varsinaiset jäsenet ja heidän avustajansa. Lisäksi vuodesta 1873 lähtien on toiminut neuvottelukunta, joka keskusteli erilaisista toimenpiteistä yhteiskunnan instituutioiden parantamiseksi. Vuonna 1895 yhdistystä johti: 7 koulua sisäoppilaitoksella, 8 vierailijakoulua, 1 käsityö ja kauppa, 7 käsityöosastoa ja -luokkaa; kahdessa koulussa on päiväkodit, yhdessä koulussa talous (pesula)osasto, käsityössä leikkauskoulu. Lautalaisia oli 541, oppilaita 1813, lastentarhassa 4 poikaa, käsityössä 11, keittiötaidekoulussa 24 oppilasta. Koulujen kursseista valmistui 222 henkilöä vuonna 1895, ennen valmistumista keskeytyi 200. Opetusaineet: Jumalan laki, venäjän kieli, historia, aritmetiikka, maantiede, luonnontiede, kalligrafia, piirtäminen, voimistelu, laulu, ompelu ja liinavaatteiden leikkaaminen ja mekot, parsiminen, neulominen, kirjonta. Opiskelijoita seuran kouluissa - 213.
1900-luvun alussa oli seuran johdolla 21 laitosta, joissa hoidettiin yli 2000 lasta ja 200 aikuista [1] :
1.1.1896 mennessä yhtiön pääoma oli 657 797 ruplaa ja kiinteistöjä 252 014 ruplaa. Yhtiön tulot vuodelta 1895 olivat 244 381 ruplaa, kulut 197 191 ruplaa.
ESBE : ltä :
Hyväntekeväisyystietosanakirjasta:
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|