Azerbaidžanin väestölaskenta on prosessi, jossa kerätään, tehdään yhteenveto, analysoidaan ja julkaistaan Azerbaidžanin alueella asuvan väestön demografisia, taloudellisia ja sosiaalisia tietoja. Se on järjestetty 10 vuoden välein vuodesta 1939 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1949.
Tämä artikkeli sisältää väestölaskennat, jotka on suoritettu Venäjän valtakuntaan kuulumisen aikana ja Azerbaidžanin muodostamisen jälkeen osana Neuvostoliittoa sekä itsenäistymishetkestä lähtien .
Väestön järjestää ja suorittaa Azerbaidžanin valtion tilastokomitea .
Vuonna 1897 tehtiin ensimmäinen ja ainoa Venäjän valtakunnan väestönlaskenta . Väestönlaskennan mukaan Azerbaidžanin väkiluku oli 1 miljoona 806 tuhatta 700 ihmistä. Näistä 305,1 tuhatta kaupunkiväestöä (16,89 %), 1 miljoonaa 501,6 tuhatta maaseutua (83,11 %).
Bakun väestönlaskenta suoritettiin 22. lokakuuta 1903, Bakun väestölaskenta vuonna 1913, väestönlaskenta 1918, 1919 [1] [2] .
AzRevKomin asetuksella nro 130, päivätty 9. elokuuta 1920, päätettiin suorittaa väestölaskenta, ammatillinen väestölaskenta ja teollisuusyritysten laskenta. AzRevKomin asetuksella nro 367, päivätty 19. toukokuuta 1921 "laskennan suorittamisesta Azerbaidžanin SSR:n alueella", hyväksyttiin väestölaskennan suorittamismenettely.
Vuonna 1921 suoritettiin väestölaskenta ja maatalouslaskenta [3] [4] . Väestönlaskenta suoritettiin kesäkuussa 1921, maatalouslaskenta heinäkuussa. Maatalouslaskennan aikana teollisuusyrityksiä rekisteröitiin koko tasavallan alueella.
Neuvostoliiton ensimmäinen väestölaskenta suoritettiin 17. joulukuuta 1926. Tuolloin Azerbaidžanin SSR :n pinta-ala oli 85 968 km², ja siihen kuului 35 kaupunkia ja 5 788 asuttua kylää. Kokonaisväestö oli 2 314 571 asukasta [5] , joista 1 212 859 miestä ja 1 101 712 naista. Kaupunkien väkiluku oli 649 557 ihmistä.
| Ryhmä | Väestö [6] |
| Azerbaidžanin SSR:n alueella pysyvästi asuvat Azerbaidžanin SSR:n kansalaiset | 1 956 044 |
| Azerbaidžanin SSR:n kansalaiset, jotka asuvat pysyvästi muilla Neuvostoliiton alueilla | 82 406 |
| Azerbaidžanin SSR:n alueella pysyvästi asuvat muiden SSR-alueiden kansalaiset | 219 273 |
| Azerbaidžanin SSR:n alueella tilapäisesti oleskelevat muiden SSR-alueiden kansalaiset | 94 743 |
| Tilapäisesti Azerbaidžanin SSR:n alueella asuvat, jotka eivät ole Neuvostoliiton kansalaisia | 44 511 |
Koko unionin väestölaskenta suoritettiin 6.1.1937. Väestönlaskennan mukaan Azerbaidžanin SSR:ssä asui 1 778 798 asukasta [7] ja kokonaisväestö 2 953 300 . Neuvostoliitossa asuvien azerbaidžanilaisten turkkilaisten kokonaismäärä on 2 134 648 [8] .
17.-23.1.1939 Neuvostoliitossa suoritettiin väestölaskenta, jonka tulosten mukaan Azerbaidžanin SSR:n väkiluku oli 3 205 150 ihmistä. Neuvostoliiton alueella asuvien etnisten azerbaidžanilaisten kokonaismäärä oli 2 275 678 ihmistä [9] .
Vuoden 1959 liittovaltion väestölaskenta suoritettiin 15.-22. tammikuuta. Tämän seurauksena kokonaisväestö oli 3 697 717, joista 2 494 381 oli etnisiä azerbaidžanilaisia. Neuvostoliiton alueella asuvien etnisten azerbaidžanilaisten kokonaismäärä oli 2 939 728 [10] .
15.-22.1.1970 suoritettiin seuraava koko unionin väestölaskenta. Kokonaisväestö oli 5 117 081 asukasta. Väestön joukossa oli 3 776 778 etnistä azerbaidžanilaista, mikä oli 73,81 prosenttia koko väestöstä. Väestöllä mitattuna toinen etninen ryhmä azerbaidžanien jälkeen olivat venäläiset (510 059), joiden osuus koko väestöstä oli 9,86 prosenttia [11] .
Vuonna 1979, 17.-24. tammikuuta, suoritettiin Neuvostoliiton väestönlaskenta, jonka tulosten mukaan Azerbaidžanin SSR:n väkiluku oli 6 026 515 ihmistä, joista 78,14% (4 708 832) oli etnisiä azerbaidžaneja. Neuvostoliiton alueilla asuvien azerbaidžanilaisten kokonaismäärä oli 5 477 330 asukasta [12] .
12.-19. tammikuuta 1989 Neuvostoliitossa suoritettiin toinen väestönlaskenta. Laskennan aikaan Azerbaidžanin SSR koostui 65 kaupungista, 61 alueesta ja 122 kaupunkityyppisestä asutuksesta. Azerbaidžanin SSR:n kokonaisväestö oli 7 021 178 asukasta [13] , joista 5 804 980, ts. 82,68 prosenttia oli etnisiä azerbaidžaneja. Venäläiset olivat toiseksi suurin kansallisuus ja 5,59 % väestöstä, ts. 392 304 asukasta. Bakussa asui noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Neuvostoliiton alueella asuvien azerbaidžanilaisten kokonaismäärä oli noin 6 770 000 ihmistä [14] .
Ensimmäinen itsenäisyyden palauttamisen jälkeinen väestölaskenta Azerbaidžanissa suoritettiin 27.1.-3.2.1999. Väestönlaskennan mukaan Azerbaidžanin tasavallan kokonaisväestö oli 7 953 438, joista 388 315 oli miehiä ja 4 070 283 naisia. Etniset azerbaidžanit muodostivat 90,59 prosenttia väestöstä, mikä oli 7 205 464 ihmistä. Väestön mukaan toinen etninen ryhmä azerbaidžanilaisten jälkeen olivat lezginit. Heidän määränsä oli 2,24 % (178 021) koko väestöstä. Kolmas on venäläiset, joiden väkiluku on 141 687 ihmistä. Väestönlaskennan aikaan Bakussa asui 1 788 854 ihmistä, joista 1 574 252 oli etnisiä azerbaidžaneja [15] .
13.-22.4.2009 tehtiin Azerbaidžanin tasavallan toinen väestönlaskenta. Väkiluku oli väestönlaskennan mukaan 8 922 447. Heistä 91,60 prosenttia oli etnisiä azerbaidžaneja. Koko väestöstä 2 045 815 ihmistä asui pääkaupungissa Bakussa (joista 1 848 107 azerbaidžanilaista). Lezginit muodostivat toisen (2,02 %) etnisen ryhmän väestömäärällä mitattuna.
1.–10. lokakuuta suoritettiin kolmas Azerbaidžanin väestönlaskenta. Laskentalomakkeessa oli 6 kysymystä. Kyselylomakkeessa oli 46 kysymystä. Yhteensä väestönlaskennan osallistujien oli vastattava 52 kysymykseen [16] . Väestöntulokset olisi käsiteltävä ja julkaistava heinäkuuhun 2022 mennessä [17] .