Mäntäpumppu ( mäntäpumppu ) on yksi tilavuushydraulisten koneiden tyypeistä, joissa syrjäyttimet ovat yksi tai useampi mäntä ( mäntä ), jotka suorittavat edestakaisin liikkeen.
Toisin kuin monet muut iskutilavuuspumput, mäntäpumput eivät ole käännettäviä, mikä tarkoittaa, että ne eivät voi toimia hydraulimoottoreina , koska niissä on venttiilillinen jakelujärjestelmä.
Mäntäpumppuja ei pidä sekoittaa pyöriviin mäntäpumppuihin, joihin kuuluvat esimerkiksi aksiaalimäntä- ja radiaalimäntäpumput .
Toimintaperiaate on seuraava: männän translaatioliikkeestä johtuen sen alapuolella olevaan onteloon syntyy tyhjiö ja neste imetään sisään syöttö- (imu)putkesta. Kun mäntä liikkuu taaksepäin, imuputken venttiili sulkeutuu, mikä estää nesteen virtaamisen takaisin, ja poistojohdon venttiili, joka oli kiinni imemisen aikana, avautuu. Männän alla ollut neste syrjäytetään sinne ja prosessi toistetaan. Tällaisen pumpun haittana on, että neste liikkuu putkilinjan läpi eri nopeuksilla (hypyt). Tämä hetki ohitetaan yleensä luomalla pumppuja, joissa on useita mäntiä. Suurin etu on, että se pystyy pumppaamaan nestettä, koska se on käynnistyshetkellä tyhjä (kuivaimu), ja siksi sitä käytetään yleensä siellä, missä tämä etu on hyödynnettävä.
Yksi mäntäpumpputyyppi on kalvopumppu .
Yksi mäntäpumppujen, kuten muidenkin syrjäytyspumppujen, haitoista on virtauksen ja paineen pulsaatio. Pulsaatioita voidaan vähentää järjestämällä useita mäntiä peräkkäin ja yhdistämällä ne yhdelle akselille siten, että niiden toimintajaksot siirtyvät vaiheittain toistensa suhteen yhtäläisillä kulmilla. Toinen tapa torjua pulsaatiota on käyttää differentiaalipumpun kytkentäpiiriä (kuva 2), jossa nestettä ruiskutetaan ei vain männän eteenpäin, vaan myös taaksepäin suunnatun iskun aikana.
Laajassa käytössä on myös kaksitoimisia pumppuja, joissa sekä männän että varren päässä on (toisin kuin differentiaalikytkentäpiirissä) oma venttiilinjakojärjestelmä. Tällaisilla pumpuilla on pienempi pulsaatiokerroin ja suurempi hyötysuhde kuin yksitoimisilla pumpuilla (kuva 1).
Pulsaatiota vastaan käytetään myös hydrauliakkuja , jotka varastoivat energiaa suurimman paineen hetkellä ja luovuttavat sen pois paineen laskuhetkellä.
Mäntäpumppuja on käytetty muinaisista ajoista lähtien. Niiden käyttö vesihuoltotarkoituksiin on ollut tiedossa 200-luvulta eKr. Tällä hetkellä mäntäpumppuja käytetään vesihuoltojärjestelmissä, elintarvike- ja kemianteollisuudessa sekä jokapäiväisessä elämässä. Kalvopumppuja käytetään esimerkiksi polttomoottoreiden polttoaineen syöttöjärjestelmissä.