Viimeisin raportti

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 5. heinäkuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 4 muokkausta .
Viimeisin raportti
Viimeinen reportāža
Genre etsivä
Tuottaja Dzidra Ritenberg
Pääosissa
_
Georgi Taratorkin
Arnold Lininsh
Säveltäjä
Elokuvayhtiö Riian elokuvastudio
Kesto 130 min.
Maa  Neuvostoliitto
Kieli Venäjän kieli
vuosi 1986
IMDb ID 2396625

Viimeinen reportaasi ( latinaksi : Pēdējā reportāža ) on Dzidra Ritenbergan ohjaama televisioelokuva , joka on kuvattu Riian elokuvastudiossa saksalaisen kirjailijan Gert Prokopin1986 romaanin "Reportterin kuolema" perusteella .

Elokuvan televisio-ensi-ilta tapahtui Keskustelevisiossa 17. joulukuuta 1986.

Juoni

Hyvämaineisen länsisaksalaisen julkaisun johto käskee päätoimittajaansa Peter Lobensteinia valmistelemaan materiaalia sanomalehden työntekijän, suositun toimittajan Jorgensenin äskettäisestä salaperäisestä murhasta.

Lobenstein, joka on huolissaan jostain muusta aiheesta, ottaa suurella vastahakoisesti tehtäväkseen. Tapausaineistoon otettuna hän saa selville, että hänen kollegansa tapettiin hänen viimeisimmän journalistisen tutkimuksensa yhteydessä, eikä kotimaisista syistä, kuten paikallinen poliisipäällikkö itsepintaisesti huomautti.

Cast

Kuvausryhmä

Mielenkiintoisia faktoja

Kuvaukset tehtiin pääosin Klaipedassa ja sen ympäristössä. Kehyksistä tunnistat: Liettuan varustamon, Kuvagalleria, Kalvu-katu, Jono, Turgaus (Jonanmäki), Aukštoji (pihan puolelta), Daukanto, Teatro-aukio, Lietuvninka, Donialaiče, Dange Riverin pengerrys, pysäköinti lähellä Vanhaa toria, rakennus st. Manto 36, sekä hotellin "Klaipeda" ja kahvilan "Buru Uzheyga" sisätilat vanhassakaupungissa, yksi jakso kuvattiin Kaunasin vanhassakaupungissa (Lobenstein soittaa Engelchenin koneesta), loput Riiassa. .

Kritiikki

"The Last Report" näyttää väittävän olevansa dekkarigenren lakien mukainen. Mutta käsikirjoituksen kirjoittaja, joka oli käyttänyt leijonan osan energiastaan ​​tapahtumien jakamiseen kahteen sarjaan, "unohti sijoittaa" niihin vastakkaisten voimien yhteentörmäyksiä eri muodoissa, mikä lisäisi juonen dynaamisuutta ja loisi tarpeellista jännitystä. Käsikirjoitus on vieraantunut tietystä ajasta ja paikasta tarjoten sankarikuvaa (sosiaalinen ja kansallinen kuuluminen, luonne ja alitajunta, jotka kaikki yhdessä muodostavat kohtalon), vaan päinvastoin sankaritehtävän. Ja heti kasvaa seinä näytön ja katsojan väliin.

- Aikakauslehti "Rodnik" vuodelta 1988

Kirjallisuus