Viimeinen nainen | |
---|---|
ital. L'Ultima Donna fr. La Derniere femme | |
Genre | draama |
Tuottaja | Marco Ferreri |
Tuottaja | Edmondo Amati |
Käsikirjoittaja _ |
Rafael Ascona Dante Matelli Marco Ferreri |
Pääosissa _ |
Gerard Depardieu Ornella Muti Michel Piccoli Natalie Bay |
Operaattori | Luciano Tovoli |
Säveltäjä | Philip Sard |
Elokuvayhtiö |
Flaminia Produzioni Cinematografiche, Les Productions Jacques Roitfeld |
Kesto | 112 min. |
Maa |
Italia Ranska |
Kieli | Ranskan kieli |
vuosi | 1976 |
IMDb | ID 0075364 |
Viimeinen nainen ( italiaksi: L'Ultima Donna , ranskaksi: La Dernière femme ) on Marc Ferrerin ohjaama elokuva . Ehdolla Cesar -palkinnon saajaksi.
Insinööri Gerard, joka ei tule toimeen vaimonsa kanssa saman katon alla, haluaa elää vapaata elämäntapaa. Yrityksen kriisin vuoksi se pienenee. Hänelle jää pieni poika, josta hän pitää mieluummin huolta itse, eikä halua antaa häntä feministiselle vaimolleen. Ottaen lapsen päiväkodista hän tapaa lastenhoitajansa Valerien, jonka kanssa hän tulee läheiseksi vastoin tahtoaan. Valerie muuttaa Gerardin asuntoon ja he rakastelevat hallitsemattomasti. Lapsi osallistuu myös seksuaaliseen viihteeseen. Valerie on tyytymätön siihen, että Gerard on huolissaan vain itsestään ja lihallisten halujensa tyydyttämisestä. Naisessa äidin vaistot lasta kohtaan heräävät vähitellen. Hänestä tulee uhmakkaasti kylmä sängyssä ja osoittaa kumppaninsa kukkoa ja sanoo: "Ilman häntä et ole mitään." Gerard yrittää etsiä lohtua sivulta, mikä vain pahentaa tilannetta. Hän hakkaa Valeriea veriseksi, mutta tämä pysyy kylmänä häntä kohtaan. Innokkaasti itsenäisyyttään varjeleva Gerard kapinoi vaistojen orjasta alistumista vastaan ja päättää epätoivoiseen tekoon. Hän kastroi itsensä sähköveitsellä.
Marco Ferrerin elokuvat | |
---|---|
1960-luku |
|
1970-luku |
|
1980-luku |
|
1990-luku |
|