Potopchin, Vladimir Aleksejevitš
| Vladimir Aleksejevitš Potopchin | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimimerkki | Potapchin | ||||||
| Syntymäaika | 1795 | ||||||
| Syntymäpaikka | Zubarevon kylä, Uglichin piiri, Jaroslavlin maakunta | ||||||
| Kuolinpäivämäärä | 20. maaliskuuta 1855 | ||||||
| Kuoleman paikka | Zubarevon kylä, Uglichin piiri, Jaroslavlin maakunta | ||||||
| Liittyminen | Venäjä | ||||||
| Armeijan tyyppi | jalkaväki | ||||||
| Palvelusvuodet | 1813-1845 | ||||||
| Sijoitus |
Kenraalimajuri RIA |
||||||
| käski | Podolsky Chasseurs -rykmentti, 2. jalkaväkijoukon reservijoukkojen divisioona | ||||||
| Taistelut/sodat | Venäjän-Ranskan sota 1813-1814, Venäjän-Turkin sota 1828-1829, Puolan kampanja 1831, Kaukasian sota. | ||||||
| Palkinnot ja palkinnot |
|
||||||
| Nimikirjoitus | |||||||
Vladimir Aleksejevitš Potopchin (1795-03/20/1855) - Venäjän armeijan kenraalimajuri. Podolskin 55. jalkaväkirykmentin komentaja .
Alkuperä
Tulee muinaisesta Potopchinien aatelista, joka on tallennettu Jaroslavlin maakunnan kirjan jalosukupuun VI-osaan ja Novgorodin I-kirjaan.
Perhe
- Vanhemmat:
- Vaimo - Potopchina, Nadezhda Mikhailovna
- Lapset:
- Alekseeva (Potopchina), Varvara Vladimirovna
- Potopchin, Aleksei Vladimirovitš
- Potopchin, Dmitri Vladimirovich - kenraalimajuri
- Potopchin, Vladimir Vladimirovich - everstiluutnantti ( Potopchina Evgenia Vladimirovnan isä )
Levystä
Hän astui palvelukseen Aatelisrykmentistä lipukkeena 11.9.1813 17-vuotiaana ja astui entiseen 44 jääkärirykmenttiin, johon hän saapui 12.10.1813. 10. huhtikuuta 1814 hänet ylennettiin toiseksi luutnantiksi; 19. tammikuuta 1818 lähtien hän palveli samassa rykmentissä luutnanttina. Helmikuun 11. päivänä 1818 hänet siirrettiin esimiehiensä käskystä 2. patteriin, myös karabinieri-kentämarsalkka prinssi Baklai De Tolly -rykmenttiin, johon hän saapui 16. maaliskuuta 1818 kapteenina. 19. tammikuuta 1819 hänet ylennettiin kapteeniksi ja 18. marraskuuta 1819 lähtien hän palveli samassa rykmentissä majurin arvossa. 19. kesäkuuta 1822 hänet siirrettiin viranomaisten määräyksestä Preussin prinssin grenadierykkmentin palvelukseen, johon hän saapui 24. heinäkuuta 1822 ja otti samasta päivästä lähtien 1. pataljoonan komentajan arvoarvon, hyväksyttiin v. hänen asemansa armeijan 21. syyskuuta 1823 antamalla käskyllä numero 123. Erotuksesta 23. elokuuta 1826 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi samassa rykmentissä. 4. joulukuuta 1832 hänet lähetettiin esimerkilliseen jalkaväkirykmenttiin ja saapui 13. joulukuuta 1832. Huhtikuun 1. päivänä 1834 hänet siirrettiin esimiehiensä määräyksestä 1. harjoituskarabinierirykmenttiin. 21. toukokuuta 1834 hänet ylennettiin everstin arvoon palvelussa ansioistaan ja pataljoonan komentaja hyväksyi hänet samassa rykmentissä. Hänet nimitettiin 28. syyskuuta 1838 Podolsky Jääkärirykmentin komentajaksi korkeimmalla ritarikunnalla ja hän meni sinne 30. marraskuuta 1838, saapuen ja ottanut rykmentin komentajan 27. joulukuuta 1838. Käskyllä nro e elokuuta asti juuri nimitetty prikaatin komentaja, kenraalimajuri Knyaz Kudashev saapui. Samana vuonna hänet ylennettiin palvelussa ansioistaan kenraalimajuriksi 8. syyskuuta 1838 samassa rykmentissä. Korkeimman ritarikunnan pyynnöstä hänet erotettiin Podolsky Jääkärirykmentistä vuosilomalla 31. joulukuuta 1844. Poistettu rykmentin listoilta 25.2.1845. Hän lähti lomalle samana vuonna ja siirrettiin sitten 23. helmikuuta 1845. Hän oli kampanjoissa viimeisessä Ranskan sodassa 1813-1814. Varsovan herttuakunnassa reservarmeija oli puolalaisia kapinallisia vastaan kahdessa kampanjassa.
Palkinnot
Pyhän Apostolien ritarikunnan kavaleri prinssi Vladimir 3. luokka ja 4. luokka jousella, Pyhä Anna 2. luokka koristeltu keisarillisen kruunulla, St. Stanislav 2. luokka, Pyhä Yrjö 4. luokka 25 vuoden ajan palveluksesta, on hopeamitali Varsovan kaupungin valloituksesta myrskyssä, kunnianosoitus moitteettomasta palveluksesta XXV vuoden ajan.
Mielenkiintoisia faktoja
- 18. lokakuuta 1836 syntyi Vladimir Aleksejevitšin tytär Varvara, jonka kummivanhemmat olivat Hänen keisarillinen Majesteettinsa suvereeni keisari Nikolai Pavlovich ja maanomistajan Mihail Dmitrievich Konkovin Rževskin alueen Tverin maakunta, vaimo Varvara Andreevna.
- 8. helmikuuta 1846 Vladimir Aleksejevitš jättää hakemuksen hallintoneuvoston heraldikalle tutkintotodistuksesta ja vaakunasta vahvistaakseen, että hän on kotoisin muinaisesta aatelissukusta. Heraldiikassa hakemusta tutkittuaan ja tarvittavat todisteet kerättyään pyyntö hyväksyttiin ja korkein hyväksytty vaakunatutkintotodistus myönnettiin 1.5.1853.
- Vuonna 1891 Vladimir Aleksejevitšin tyttärentytär, Dmitri Vladimirovitšin tytär Nadezhda Dmitrievna, meni naimisiin Roman Isidorovitš Kondratenkon, Port Arthurin sankarin [1] kanssa .
Muistiinpanot
- ↑ Igor Sofronov. Hänen menetyksensä on korjaamaton (pääsemätön linkki) . Erikoisjoukkojen aikakauslehti "Brother" (08.2011). Haettu 30. elokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 20. syyskuuta 2016.
Lähteet
- RGIA, f. 1343, op. 27, 6165, 6166
- GAYAO, f. 213, op. 1, talo 2327
- 55. Podolsky-jalkaväkirykmentti. Isänmaan palvelemisen historia. - Bendery, 2007 - 28 s., ill. (Georgy Vilkov)