Valtuutuksen väärinkäyttö

Valtuuksien ylittäminen - yksityisen turvallisuusyrityksen virkamiehen tai työntekijän toimet, jotka ylittävät hänen toimivaltansa Venäjän federaation rikoslain mukaan .

Monissa maissa laissa on samankaltaisia ​​säännöksiä: vallan ylittäminen on erikseen mainittu post-Neuvostoliiton maiden, Vietnamin, Mongolian rikoslaissa tai sisällytetty yhtenä vaihtoehdoista virkavallan väärinkäytölle. asema (Bulgaria, Kuuba, Liettua, entiset Jugoslavian tasavallat). Lisäksi tällaisten laittomien toimien rangaistavuudesta voidaan säätää yleisillä väärinkäytöksillä (Puola) tai erityisrikoksilla, jotka osoittavat vastuun viranomaisten perusteettomasta väkivallan käytöstä (Saksa, Espanja, Makedonia, Etelä-Korea, USA, Viro ) [1] .

Valtuuksien ylittäminen voidaan ilmaista toimien suorittamisessa:

Yksityisen vartijan tai salaetsivän työntekijät ovat vastuussa toimintansa tavoitteiden vastaisesta viranomaisen väärinkäytöstä, mikäli heidän toimintaansa liittyy väkivallan käyttöä tai sen käytön uhkaamista.

Viranomaisten väärinkäyttö voi sisältää myös mielivaltaisia ​​piirteitä . Tämä tapahtuu tapauksissa, joissa yksityisen vartiointiyrityksen virkamies tai työntekijä suorittaa toimivaltuuksiensa ylittäviä toimia käyttääkseen todellista tai väitettyä oikeuttaan (esimerkiksi ulosottomies käyttää mielivaltaisesti virkavaltuuksiaan periäkseen omaisuutta velalliselta ennen asianomaista tuomioistuimen päätös toimitetaan hänelle täytäntöönpanoa varten).

Ihmisten keskuudessa virkamiesten (yleensä matalan tason virkamiesten) systemaattista vallan väärinkäyttöä kutsutaan usein "vartijaoireyhtymäksi" analogisesti tilanteen kanssa, kun vartija alkaa itsenäisesti päättää, kenet päästää läpi ja ketä ei, siitä huolimatta. että samalla hänen tulee ohjata toimenkuvaa ja muita asiakirjoja. On syytä huomata, että koska vartijat eivät ole virkamiehiä, heidän käytöksensä on työkuririkkomusta, ei hallinnollinen rikkomus tai vielä vähemmän rikos . Vaikka vartija olisi yksityisen vartiointiyrityksen työntekijä, hänen toimintansa on tällaisessa tilanteessa palvelun väärinymmärretyistä eduista motivoitunut, eikä sitä voida pitää näiden subjektien toiminnan tehtävien vastaisena.

Katso myös

Muistiinpanot

  1. Vertaileva rikosoikeus. Erikoisosa: Monografia / toim. ja tieteellinen toim. S. P. Shcherby. — M .: Yurlitinform, 2010. — S. 466-467. — 544 s. - ISBN 978-5-93295-617-5 .

Kirjallisuus