| ← 2016 2026 → | |||
| Viron presidentinvaalit (2021) | |||
|---|---|---|---|
| 30. – 31.8.2021 _ | |||
| ehdokas | Alar Karis | ||
| Lähetys | sitoutumaton | ||
| ääniä | 72 (toinen kierros) | ||
Viron seuraavat presidentinvaalit pidettiin nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin ehdotuksen mukaisesti Riigikogussa kahdella kierroksella 30.-31.8.2021 [1] . Viron tasavallan perustuslain mukaan valtionpäämies valitaan viiden vuoden toimikaudeksi suljetulla lippuäänestyksellä Riigikogussa tai vaalilautakunnassa.
Vähintään viidesosalla Riigikogun jäsenistä eli vähintään 21 kansanedustajalla on oikeus asettaa ehdokas tasavallan presidentin virkaan. Presidenttiehdokkaiden rekisteröintiä koskevia asiakirjoja oli mahdollista toimittaa 26. elokuuta kello 9 - 28. elokuuta klo 18 [1] . Vaalilautakunta rekisteröi 29. elokuuta ehdokkaat, jotka ovat jättäneet ehdolle oman tahtonsa.
Presidentti Alar Karis aloitti virkaansa 11.10.2021.
Viron tasavallan perustuslain 79 §:n mukaan presidentin virkaan voidaan asettaa vähintään 40-vuotias henkilö, joka on syntymästään Viron kansalainen. Yksi henkilö voi toimia tasavallan presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä toimikautta [2] .
Vähintään viidesosalla Riigikogun jäsenistä, vähintään 21 kansanedustajalla, on oikeus asettaa ehdokas tasavallan presidentin virkaan.
Riigikogun ensimmäinen äänestyskierros alkaa 30. elokuuta klo 13.00. Äänestäminen on salainen. Valituksi tullakseen ehdokkaan on saatava vähintään 2/3 kansanedustajista eli 68 ääntä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa tällaista enemmistöä, järjestetään seuraavana päivänä toinen äänestyskierros.
Uusi nimitys ja ilmoittautuminen jatkuvat 31. elokuuta klo 10 asti ja toinen kierros alkaa klo 12. Jos kukaan ehdokkaista ei saa vähintään 68 ääntä toisella kierroksella, kolmas kierros järjestetään samana päivänä [3] .
Mahdollinen kolmas äänestys alkaa 31. elokuuta klo 16.00. Ehdokkaat ovat kahdella edellisellä kierroksella eniten ääniä saaneet. Ehdokas katsotaan valituksi, jos häntä äänesti vähintään 68 Riigikogun jäsentä. Jos kolmannella kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa vaadittua enemmistöä, eduskunnan puhemies kutsuu vaalilautakunnan koolle viimeistään seuraavana päivänä. Vaalilautakunta kokoontuu valitsemaan tasavallan presidentin kuukauden kuluessa Riigikogun kolmannesta äänestyksestä [3] .
Parlamentin ryhmien paikkamääräVuoden 2021 vaalikollegiossa voi olla 208 jäsentä: 101 Riigikogun jäsentä ja 107 kuntien edustajaa. Kuntien edustajia nimitettäessä Viron valtion äänioikeutettujen kansalaisten lukumäärällä on merkitystä, se otetaan huomioon tasavallan presidentin vaalivuoden 1. tammikuuta ja jaetaan sen mukaisesti [3] :
Viron tasavallan nykyinen presidentti on mahdollinen ehdokas Viron presidentiksi, sillä perustuslain mukaan yksi henkilö voi olla presidenttinä kaksi peräkkäistä kautta. Kersti Kaljulaid itse ilmoitti halustaan asettua ehdolle toiselle kaudelle vasta 16. elokuuta.
Kantar Emorin 11.-17. elokuuta tekemän kyselyn mukaan Viron kansa haluaisi nähdä Kaljulaidin Viron seuraavana presidenttinä [4] .
Elokuun 19. päivänä ilmestyi tieto, että Kaljulaid kutsui ensimmäistä kertaa toimikautensa aikana kaikkien volostien ja kaupunkien päämiehet itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle, ja juuri he muodostavat vaalikollegion listat. tulevista presidentinvaaleista. Presidentin kanslia kieltäytyi yhdistämästä näitä kahta tekijää [5] .
Tarmo SoomereMaaliskuussa 2021 Tarmo Soomere ilmoitti Viron kansallisradion haastattelussa olevansa valmis asettumaan ehdolle, jos poliitikot lähestyvät häntä tällaisella ehdotuksella [6] .
Keskustan puheenjohtaja Jüri Ratas kertoi 18.6.2021 Viron radion haastattelussa, ettei hän aikonut asettua presidentiksi ja hän itse kannattaa Tarmo Somemeren ehdokasta [7] .
Riigikogun puhemies Jüri Ratas kutsui 29. heinäkuuta eduskuntapuolueiden puheenjohtajat esittelemään Tarmo Soomeren ehdokkuuden tasavallan presidentiksi. Neuvottelujen jälkeen Soomere kertoi haluavansa jatkaa matkaansa kohti presidenttiehdokasta.
2.8.2021 tuli tunnetuksi, että Keskustan ja Reformipuolueen eduskuntaliitto tukee Soomerea ja kutsuu häntä vahvaksi ehdokkaaksi [8] .
Riigikogu sai 6.8.2021 puolueen puheenjohtajien kokouksen jälkeen selville, että Tarmo Soomere ei löytänyt vähintään 68 kansanedustajaa, jotka vaaditaan presidentiksi [9] .
Elokuun 15. päivänä tuli tiedoksi, että valtapuolueet (Keskus ja Reformipuolue) voisivat tukea Soomerea Riigikogun vaaleissa, mutta kun eduskuntaäänestys epäonnistuu, niillä on tarpeeksi ääniä vaalilautakunnassa valitakseen hänet eduskuntavaaleissa. Viro. Ryhmien puheenjohtajat eivät itse kiistä tällaista tapahtumien lopputulosta [10] .
Henn PõlluaasToukokuun 2021 alussa Konservatiivisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja entinen eduskunnan puhemies Henn Põlluaas ilmoitti saaneensa ehdokkaaksi ehdotuksen puolueen hallitukselta ja sen jäseniltä [11] . Sen jälkeen heinäkuun alussa Konservatiivinen kansanpuolue esitti virallisesti Henn Põlluaan ehdokkaakseen vaaleissa, jolloin kokoomusryhmällä on 19 paikkaa eduskunnassa, kun ehdolle asettaminen edellyttää lain mukaan 21. Põlluaas itse toivoo allekirjoituksia oppositiosta tai äänestää vaalikollegiossa [12] .
21.7.2021 Põlluaas aloitti vaalikiertueensa puolueen kannattajien mielenosoituksella Tartossa, jossa hän puhui muun muassa suorien presidentinvaalien puolesta [13] . Hän ilmoitti, että jos hänet valitaan, hänen ensimmäinen toimensa virassa olisi antaa laki suorien presidentinvaalien käyttöönotosta Riigikogussa [14] .
Alar Karis17. elokuuta Riigikogun puhemies ja keskustan johtaja Jüri Ratas ehdotti Karista ehdolle presidentiksi, seuraavana päivänä Alar vastasi myöntävästi. Karis tapasi jo 19. elokuuta Reformipuolueen ryhmän ja keskustan edustajia. Kokouksen jälkeen Reformipuolue ilmoitti kannattavansa Karista presidenttiehdokkaana [15] . Keskusta ja Reformipuolue ehdottivat Karista Viron presidentiksi 22. elokuuta. [16]
| Vaalit ja kansanäänestykset Virossa | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Eduskuntavaalit _ |
| ||||||
| Presidentinvaalit | |||||||
| Euroopan parlamentin vaalit | |||||||
| kansanäänestykset | |||||||