Meksikon yhdysvaltojen presidentti | |
---|---|
Presidente de los Estados Unidos Mexicanos | |
Meksikon presidentin standardi | |
Andres Manuel López Obradorin tehtävässä 1.12.2018 alkaen | |
Työnimike | |
Asuinpaikka | Los Pinos |
Nimitetty | suorien vaalien kautta |
Toimikausi | 6 vuotta, enintään yksi toimikausi |
ilmestyi | 10. lokakuuta 1824 |
Ensimmäinen | Guadalupe Victoria |
Verkkosivusto | presidencia.gob.mx |
Meksikon yhdysvaltojen presidentti on Meksikon toimitusjohtaja .
Presidentti valitaan kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei valita uudelleen. Vaalit käydään yhdellä kierroksella ja voittaja ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 1. heinäkuuta 2018 Yhdessä teemme historiaa -koalition ehdokas Andres Manuel López Obrador [1] ( asettu 1. joulukuuta 2018 [2] valittiin
Toimeenpanovallan päällikkönä presidentti johtaa koko valtiokoneistoa, nimittää ja erottaa liiton ja liittopiirin korkeita virkamiehiä sekä johtaa asevoimia. Sille on annettu lainsäädäntöaloiteoikeus, ja käytännössä suurin osa kongressin käsittelemistä ja hyväksymistä esityksistä tulee toimeenpanovallalta. Presidentillä on veto-oikeus, mutta koska hänellä on kyky hallita täysimääräisesti lainsäädäntöprosessia, se ei ole saanut jakelua Meksikossa. Presidentillä on oikeus ottaa käyttöön hätätila, keskeyttää perustuslailliset takuut ja toteuttaa mahdollisuus liittovaltion puuttumiseen osavaltioiden sisäisiin asioihin. Hän antaa asetuksia, joilla on lainvoima . Kaikki presidentin päätökset, asetukset, päätökset ja määräykset on allekirjoitettava asiasta vastaavan valtiosihteerin kanssa [3] .
Laajojen valtuuksien ohella presidenttiä sitoo toimissaan lukuisat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset ja rajoitukset. Ensinnäkin hänen on noudatettava perustuslakia, ja toiseksi hänen toimikautensa on rajoitettu kuuteen vuoteen. Kysymyksen esille tuominen toisesta toimikaudesta merkitsee yhden Meksikon vallankumouksen perusihanteen - "ei uudelleenvalintaa" - rikkomista. Samoin presidentti ei voi avoimesti puuttua vallankumouksen tärkeimpiin demokraattisiin voittoihin, maatalouden uudistuslakiin, öljyntuotannon ja sen alkujalostuksen kansallistamiseen, maan jo perinteiseen itsenäiseen ulkopolitiikkaan jne. Se määrää ennalta kunkin hallinnon politiikan jatkuvuuden useisiin pääsuuntauksiin ja tarjoaa sille myös laajan julkisen tuen.
![]() | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |