Olkoon vihollinen lukematon

"Olkoon vihollinen lukematon" (敵は幾万, teki wa ikuman ) on vuoden 1891 japanilainen sotalaulu ( gunka ), joka luotiin ennen ensimmäistä Kiinan ja Japanin sotaa herättämään aggressiota kiinalaisia vastaan. Laulu kuvaa vihollista suurena, mutta järjestäytymättömänä ja villinä joukkona, jonka urhoolliset japanilaiset soturit kukistavat [1] .

Sanat on otettu Bimyo Yamadan runosta "Japanilaisen hengen kuva sodassa" (戦景大和魂Senkei yamato-damasii), joka julkaistiin vuonna 1886 kokoelmassa Selected New Style Poems (新体詩選Xintai Shisen) . Runo koostui kahdeksasta säkeestä, mutta säveltäjä Sakunosuke Koyama , joka sävelsi siihen musiikin, valitsi vain kolme. Melodia on kirjoitettu länsimaiseen tyyliin käyttäen kolmiosaista musiikkimuotoa. Melodian "japanilainen henki" kuitenkin säilytettiin sisällyttämällä otteita muinaisesta musiikkiteoksesta " Etenraku " ( Jap. 越天楽, "Taivaallinen musiikki"), joka on kirjoitettu japanilaisessa klassisessa genressä .gagaku , suosittu Heian-kaudella (794-1185). Vuonna 1894 runoilija Akika Nakamura (中村秋香, 1841–1910) sävelsi uusia sanoituksia Teki wa ikuman -sävelmän pohjalta. Tuloksena oleva kappale oli nimeltään "Eteenpäin luotien ja nuolien alla" ja koostui kahdesta säkeestä .

Kappale "Let the Enemy Be Innumerable" kirjoitettiin shokaksi (laulu, jolla opetetaan japanilaisia koululaisia länsimaisesta musiikista, ja myöhemmin propagandatyökalu). Se oli erittäin suosittu: se sisältyi koulujen sotalaulujen kokoelmiin, toisen maailmansodan aikana se seurasi Japanin komentajan viestejä armeijan ja laivaston yhteisistä onnistuneista toimista, ja sen ensimmäinen rivi toimi propagandan otsikona. Tohon elokuvastudion vuonna 1944 kuvaama elokuva [2] .

Sanoitukset

alkuperäinen teksti	Normalisointi	Rivi riviltä käännös
敵は幾万ありとてもすべて烏合勢なるぞ烏合の勢にとも味方正しき道理あり邪それ正に勝ちたくたくは曲栗堅き心の一徹石に矢ためためため立つ立つ立つ立つ立つ ahしあり石に立つ矢のしありなどて恐るるやあるなどたゆとう事やあるに閃く連隊旗はは朝日子よ飛びくる弾丸にことこそ誉れ身身身身身日の本の兵士よにな愧じそ進めやや斃るるもや裂かるるまで進めよや旗にな愧じ耻じなせそて恐るる事やあるたゆゆゆ Hi とう事やある破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れ破れて逃武士の畳上にて死ぬはとなりつつ砕けよや瓦て残るより進みて死ぬる身身の誉れぐるはの耻 _ _ _ _	Teki wa ikuman ari totemo Subete ugo: ei sei naru zo Ugo: ei sei ni arazu to mo Mikata ni tadashiki do: ri ari Jia wa kipa sei ni kachi gataku Choku wa kyoku ni zo katiguri no Kataki kokoro no ittetsu wa Ishi ni ya no tatsu tameshi ari Ishi ni tatsu ya no tameshi ari Nadote osoruru koto ya aru Nadote tayuto: koto ya aru Kaze ni hirameku rentaiki Shirushi wa noboru asahiko yo Hata wa tobikur dangau ni Yabururu koto koso homare no nare nare mi wa himonoto joten susume yo ya Taoruru mademo susume yo ya Sakaruru mademo susume ya yo tama to naritsutsu kudake yo ya tatami no ue ni te shinu koto wa busi no nasubeki no mononi no michi narazu mukuro kao o batei shi michi narazu mukuro kao o batei hi ni gi to ivame Nadote osoruru koto ya aru Nadote tayuto: koto ya aru	Olkoon vihollinen lukematon, tämä on vain järjetöntä joukkoa. Ja vaikka ei joukkoa, asiamme on kuitenkin oikeudenmukainen ja oikeudenmukainen. Pahan ei ole helppo voittaa oikeutta, Totuus voittaa valheen horjumattomalla ja lujalla sydämellä. On mahdollista puhkaista kallio nuolella, On mahdollista lävistää kivi nuolella, Joten miksi meidän pitäisi pelätä? Miksi epäröidä? Rykmentin värit heiluvat tuulessa, Lippumme ovat kuin aamun aurinko. Jos saapuvat luodit repivät heidät erilleen , niin kunnia kuuluu meille. Olet nousevan auringon maan soturi! Jotta lippuja ei häpäisisi - mene eteenpäin! Kuolemaan asti - eteenpäin! Kunnes olet repeytynyt - mene eteenpäin! Emme koskaan häpäise lippujamme! Ja miksi meidän pitäisi pelätä? Miksi epäröidä? Jos epäonnistut ja karkaat, häpeät isänmaasi, ja jos taistelet ja kuolet, peität itsesi kunnialla. Kuin elää kuin kokonainen laatta, On parempi kuolla kuin rikki jalokivi. Tatamilla kuoleminen samurailla ei ole kategorisesti sopivaa. Kun ruumis on hevosen kavioiden repimä ja sään lyömä, silloin maailma puhuu soturin kunniasta. Joten miksi meidän pitäisi pelätä? Miksi epäröidä?

Tekstikommentteja

"Totuus voittaa valheen" - käytetään japaninkielistä sanaa勝栗(katiguri), joka tarkoittaa kirjaimellisesti "kuivattua kastanjaa". Alun perin se kirjoitettiin hieroglyfin "kuoriminen" (搗) kautta, joka on homofoninen hieroglyfin "voitto" (勝 kachi) kanssa, joten myöhemmin sanaa alettiin kirjoittaa uuden hieroglyfin kautta, ja itse kastanjoita alettiin yhdistää voiton kanssa. Erityisesti samurai söi kuivattuja kastanjoita ennen taistelua, koska uskottiin sen tuovan voittoa.

"Voit lävistää kiven nuolella" on viittaus legendaan Li Guangista, kiinalaisesta kenraalista, joka eli Han-dynastian aikana (206 eKr. - 220 jKr.). Li Guang oli hyvä jousiampuja, piti huolta alaisistaan, oli erittäin arvostettu sotilasjohtaja, mutta häntä vaivasivat usein epäonnistumiset taistelukentällä. Legendan mukaan hän ampui suurta kiveä, koska hän oli varma, että se oli tiikeri. Li Guangin laukauksen voima oli sellainen, että nuoli upposi syvälle kiveen ja juuttui siihen. Vaikka kenraali yritti kuinka paljon toistaa tätä upeaa laukausta, hän epäonnistui: vaikka hän oli varma ampuvansa tiikeriä, nuoli lävisti kiven, mutta heti kun hän oli vakuuttunut ampuvansa kiven, hänen nuolet menettivät voimansa.

"On parempi kuolla kuin rikki jalokivi" on viittaus 700-luvun kiinalaiseen tekstiin The Book of Northern Qi (北齊書), jossa todettiin: "Suuren miehen on parempi kuolla kuin rikki jalokivi kuin elä kuin kokonainen laatta" (大丈夫寧可玉砕何能瓦全).

"Samuraille ei kategorisesti sovi kuolla tatamilla" - tarkoittaa, että samuraille on sopivaa kuolla taistelussa, ei kotona. Tatamit ovat alkuperäisessä merkityksessä ruokosta kudottuja mattoja, joita käytettiin perinteisen japanilaisen talon lattian peittämiseen.

Runon teksti "Japanilaisen hengen kuva sodassa"

Runo koostuu 8 säkeestä. Teksti löytyy Wikilähteestä.

戦景大和魂Sakurassa

Uusi variantti "Eteenpäin luotien ja nuolien alla"

Vuonna 1894 runoilija Akika Nakamura ( Jap. 中村秋香, 1841–1910) sävelsi uusia sanoituksia samaan melodiaan. Tuloksena olevaa kahden säkeen laulua kutsuttiin "Eteenpäin luotien ja nuolien alla" ( Jap. 進め矢玉Susume Yadama) [3] .

1.
進め矢玉の雨の中
飛び込めの霜の上
我日本の国の名を
に揚ぐるは今日
ぞ血をもて色の
骨
".
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
_ _

2.
来たり接へよ短兵
日本男子の手見せん
来たりははへ日本刀
水ぬ様見
是ぞ義勇に育ちたる
国のの物
徳の春風暖
".
_
_
_

Muistiinpanot

↑ Junko Oba. Taistella hävittävää sotaa, muistaa kadonnut sota: Gunkan muuttuva rooli, Japanilaiset sotalaulut. - 2002. - (Richard King Global Goes Local: Popular Culture in Asia). — ISBN 9780774808750 .
↑ Sharalyn Orbaugh. Japanilainen fiktio liittoutuneiden miehityksestä: visio, ruumiillistuma, identiteetti. - 2007. - ISBN 9789004155466 .
↑ 進め矢玉on Sakura

Linkit

Teki wa ikuman Japanin sotilasmusiikin verkkosivuilla
Englanninkielinen käännös ja kommentit , Alkuperäinen teksti Sakura