| Unescon maailmanperintökohde _ | |
| Rammelsbergin muinaiset kaivokset [* 1] | |
|---|---|
| Rammelsbergin kaivokset [*2] | |
| Maa | Saksa |
| Tyyppi | Kulttuurista |
| Kriteeri | i, iv |
| Linkki | 623 |
| Alue [*3] | Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa |
| Inkluusio | 1992 (16. istunto) |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Rammelsberg ( saksaksi Rammelsberg ) on vuori lähellä Goslarin kaupunkia , myös yksi Saksan vanhimmista ja suurimmista kaivoskomplekseista . Täällä sijaitsee metallirikkaita kaivoksia , joiden kehittäminen aloitettiin yli 1000 vuotta sitten.
Aluksi pääasiallinen täällä louhittu metalli oli hopea , sen jälkeen kupari ja vielä myöhemmin lyijy . Kaivos tyhjennettiin vasta 1980-luvulla ja suljettiin lopulta vuonna 1988. Malmilaatu oli suunnilleen seuraava: 14 % sinkkiä, 6 % lyijyä, 2 % kuparia, 1 g/t kultaa ja 140 g/t hopeaa. [1] Kaivoksen työ oli niin kannattavaa, että jo 1000-luvun alussa Rooman keisari Henrik II rakensi viereiseen Goslariin toisen kuninkaallisen palatsin .
Vaikka ensimmäiset asiakirjatodisteet kaivosten olemassaolosta Rammelsbergillä ovat peräisin Widukind of Corveyn kronikoista vuodelta 968, viimeaikaiset arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että kaivostoimintaa tehtiin täällä 4.-3. vuosisadalla eKr.
Rammelsbergillä on säilynyt teollisuuslaitoksia eri aikakausilta: 1000- luvun kivikasa, yksi maan vanhimmista Ratstifste - Stollen 1100-luvulta, Euroopan vanhin maanalainen kaivos Feuergezeer-Gevelbe 1200-luvulta, Maltermeisterturm-torni 1400-luvulta, Raeder-Stollen-rakennus XVIII-XIX vuosisadalta kahdella vesipyörällä, 1900-luvun alun maanlaajennukset. [2]
Vuonna 1992 Rammelsberg lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon .
Nykyään kaivosten sulkemisen jälkeen Rammelsberg on teollisuusmuseo, jossa vierailijoille esitellään lukuisia työkaluja ja erilaisia kaivostekniikoita eri aikakausilta.