Rakhau, Karl Karlovich

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 9. kesäkuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .
Karl Karlovich Rachau
Perustiedot
Maa  Venäjän valtakunta
Syntymäaika 12. kesäkuuta ( 24. kesäkuuta ) , 1830( 1830-06-24 )
Syntymäpaikka Pietari
Kuolinpäivämäärä 27. kesäkuuta ( 9. heinäkuuta ) 1880 (50-vuotias)( 1880-07-09 )
Kuoleman paikka Salzburg
Teoksia ja saavutuksia
Opinnot
Töissä kaupungeissa Pietari , Zhytomyr
Palkinnot Keisarillisen taideakatemian suuri kultamitali (1857)
Palkinnot IAH eläke ( 1857 )
Sijoitukset Keisarillisen taideakatemian akateemikko ( 1864 )
Keisarillisen taideakatemian professori ( 1870 )
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Karl Karlovich Rakhau (1830-1880) - venäläinen arkkitehti , akateemikko ja keisarillisen taideakatemian professori .

Elämäkerta

Vuonna 1857 hän valmistui Imperiumin taideakatemiasta professori K. A. Tonin luokassa suurella kultamitalilla (1857) ja oikeudella eläkeläisen ulkomaanmatkaan jatkaakseen opintojaan. Ulkomaanmatkansa aikana arkkitehti vieraili Espanjassa , Ranskassa ja Italiassa . Vuonna 1862 hänet palkittiin Pariisin näyttelyssä kultamitalilla osallistumisesta Granadan Alhambran palatsin entisöintiprojektin suunnitteluun .

Palattuaan Pietariin vuonna 1864 K. K. Rakhau sai välittömästi arkkitehtuurin akateemikon arvonimen. Vuonna 1866 hänet hyväksyttiin sisäministeriön teknisiin ja rakennustoimikuntaan, ja vuonna 1867 hän  siirtyi Pietarin lääninhallituksen rakennusosastolle. Samaan aikaan Rakhau aloitti opettamisen Imperial Academy of Artsissa, jossa hän sai vuonna 1870 arkkitehtuurin professorin arvonimen ja tuli Taideakatemian neuvoston jäseneksi. Vuodesta 1871 K. K. Rakhau toimi kaupunginvaltuustossa.

Vuonna 1880 K. K. Rachau meni Wiesbadeniin hoitoon . Paluumatkalla arkkitehti sai mielenterveyden häiriökohtauksen, johon hän pian kuoli.

Rakennukset

Muistiinpanot

  1. Rautatieaseman historiasta . Haettu 10. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 10. syyskuuta 2016.

Kirjallisuus

Linkit