Liechtensteinin kansanäänestykset (1975)

Liechtensteinissa pidettiin kansanäänestykset 2. maaliskuuta ja 30. marraskuuta 1975 [1] . Maaliskuun kansanäänestyksessä käsiteltiin verolainsäädäntöä. Pääomaveron, tuloveron, osinkojen veron ja autoveron korottamista koskeva kansanäänestys hylättiin 56,8 prosentilla äänistä. Toisen kansanäänestyksen tarkoituksena oli vähentää verojen uudelleenjaon osuutta kunnille. Aikaisemmin uudelleenjaon korotus kuntien hyväksi oli hyväksytty vuoden 1970 kansanäänestyksessä . Ehdotus hylättiin 58,4 prosentin äänillä [1] . Marraskuussa pidetty perustuslakiäänestys koski vaaleja ja maapäivien kokoonpanoa, ja se hylättiin 50,3 prosentilla äänistä (vain 22 äänen enemmistöllä) [1] .

Konteksti

Verojen nostaminen

Kansanäänestys koski omaisuus-, tulo-, osinko- ja ajoneuvoveron korottamista [2] . Kyseessä oli parlamentaarista alkuperää oleva valinnainen kansanäänestys : maan budjettivajeen vuoksi Landtag päätti saattaa kansanäänestykseen perustuslain pykälän 66 nojalla 18. joulukuuta 1974 eduskunnan tukeman lain .

Verojen uudelleenjako kunnille

Kansanäänestys verolain muuttamisesta kunnille uudelleen jaetun osan vähentämiseksi [3] .

Vuonna 1970 kansanäänestyksen hyväksyminen johti kunnille jaettujen verojen kolminkertaistumiseen. Maan alijäämän vuoksi hallitus pyrki pienentämään tätä osuutta muuttamalla verolain 127 ja 128 §:ää. Kyseessä oli parlamentaarinen valinnainen kansanäänestys : Landtag päätti saattaa lakiesityksen, jota eduskunta tuki 18. joulukuuta 1975, kansanäänestykseen perustuslain pykälän 66 mukaisesti .

Vaalijärjestelmä

Kansanäänestys perustuslain muutoksesta, jolla muutettiin parlamenttivaaleissa käytettyä vaalijärjestelmää ja otettiin käyttöön suhteellinen enemmistöjärjestelmä [4] .

Se oli Progressive Citizens Party -puolueen käynnistämä kansanaloite, joka keräsi perustuslakiäänestyksen edellyttämät 900 allekirjoitusta. Progressiivinen kansalaispuolue menetti vuoden 1970 parlamenttivaaleissa enemmistön maapäivien paikoista, mikä olisi mahdollistanut sen johtamisen 31 vuotta aikaisemmin vuoden 1939 "hiljaisissa" vaaleissa alkanutta koalitiota Isänmaaliiton kanssa .

Perustuslakimuutosluonnoksessa määrättiin, että maapäivien 15 kansanedustajaa valittiin enemmistöjärjestelmällä yhdellä kierroksella 15 vaalipiirissä noudattaen Oberlandille (Ylä-Liechtenstein) ja Unterlandille (ala) jaettujen paikkojen suhdetta 60:40. Liechtenstein): 9 paikkaa Ylä-Liechtensteinille ja 6 Ala-Liechtensteinille. Kun perustuslakialoite oli saavutettu asetetun 900 rekisteröidyn allekirjoituksen kynnyksen, se toimitettiin Landtagille 5. heinäkuuta 1975 perustuslain pykälän 64.2 mukaisesti . Parlamentti hylkäsi sen äänin 8:7. Tämän seurauksena asia asetettiin kansanäänestykseen.

Tulokset

Verojen nostaminen

Verojen uudelleenjako kunnille

Perustuslain muutos

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Dieter Nohlen & Philip Stöver (2010) Elections in Europe: A data handbook , s.1174 ISBN 978-3-8329-5609-7
2. ↑ Steuergesetz (Kapital-, Ertrags-, Couponsteuer, Motorfahrzeugsteuer) Arkistoitu 6. maaliskuuta 2019 Wayback Machine Démocratie directessä.
3. ↑ Kürzung des Finanzausgleichs zwischen Staat und Gemeinden Arkistoitu 6. maaliskuuta 2019 Wayback Machine Démocratie directessä.
4. ↑ Einführung der Mehrheitsklausel Arkistoitu 6. maaliskuuta 2019, Wayback Machine Démocratie directe.