Kansanäänestys Saksan erosta Kansainliitosta | |||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||||||||||||||
Saksan vuoden 1933 kansanäänestys ( saksa: Volksabstimmung über den Austritt Deutschlands aus dem Völkerbund ) on kansanäänestys siitä, pitäisikö Saksan erota Kansainliitosta . Pidettiin 12. marraskuuta 1933 , samanaikaisesti uuden Reichstagin vaalien kanssa . Ensimmäinen kansanäänestys natsidiktatuurin aikana.
Ensimmäisessä maailmansodassa hävittyään Saksa ei kuulunut vuonna 1919 perustetun Kansainliiton perustajamaiden joukkoon . Maa liittyi tähän järjestöön vasta vuonna 1926 Locarnon sopimusten solmimisen jälkeen , joiden mukaisesti se vahvisti länsirajansa viereisten alueiden – Elsassin ja Lorrainein , Eupenin ja Malmedyn piirin – luopumisen . Saksa suostui myös Reinin demilitarisoidun vyöhykkeen säilyttämiseen ja sitoutui noudattamaan Kansainliiton päätöksiä aluekiistassa. Välittömästi sen julkaisemisen jälkeen Saksan oikeistopuolueet arvostelivat Locarnon sopimuksia.
Kun Hitlerin hallitus tuli valtaan (30. tammikuuta 1933), Saksa otti suunnan poistaakseen Versaillesin sopimuksen seuraukset , joka määritti rauhan ehdot ja vahvisti rajat Euroopassa . 19. lokakuuta 1933 Saksan hallitus ilmoitti eroavansa Kansainliitosta. Tämän päätöksen vahvistamiseksi oli määrä järjestää kansanäänestys.
Suurin osa äänestäjistä kannatti ehdotettua ratkaisua. Kansainliitosta eroamista kannatti 40 633 852 äänioikeutettua kansalaista (95,1 % äänestäneistä). 2 101 207 ihmistä (4,9 %) äänesti vastaan. Hampurissa, kommunistien entisessä linnoituksessa, "puoltajia" oli huomattavasti vähemmän - 83,9%.
Vaalit ja kansanäänestykset Saksassa _ | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eduskuntavaalit _ |
| ||||||||||||
presidentinvaalit _ |
| ||||||||||||
Euroopan parlamentin vaalit |
| ||||||||||||
kansanäänestykset |
|