Thessalonikin aselepo allekirjoitettiin 29. syyskuuta 1918 Bulgarian tsaarin ja ranskalaisen kenraalin Louis Franchet d'Esperen , liittoutuneiden itäisen armeijan komentajan, välillä . Se seurasi Bulgarian hallituksen 24. syyskuuta vetoomusta tulitauosta.
Aselepo lopettaa Bulgarian osallistumisen ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltojen maassa ja astuu voimaan Thessalonikin rintamalla 30. syyskuuta puolilta päivin.
Saksan keisari Wilhelm II kuvaili Thessalonikin aselevon merkitystä sähkeessä Bulgarian tsaarille Ferdinand I :lle : "Häpeä! 62 000 serbia päättää sodan! [1] [2] .
Syyskuun 29. päivänä 1918 Saksan korkeimman armeijan komento ilmoitti keisari Wilhelm II:lle ja keisarilliselle liittokanslerille kreivi Georg von Gertlingille , että Saksan sotilaallinen tilanne oli toivoton [3] . 14. lokakuuta 1918 Itävalta-Unkarin valtakunta vaati myös tulitaukoa, ja 15. lokakuuta 1918 Ahmed Izzet Pasha lähetti vangitun kenraali Charles Vere Ferrerin liittoutuneille etsimään aselepoehtoja. Käytännössä tämä bulgarialainen liike merkitsi ensimmäisen maailmansodan loppua.
Puhtaasti sotilaallista ulottuvuutta lukuun ottamatta Thessalonikin tulitauko on Bulgarian ulkopoliittinen siirto sen jälkeen, kun Saksan liittoutuneiden vetäytymissitoumukset epäonnistuivat Bulgariaa ja Pohjois-Dobrujaa kohtaan . Toisaalta toisessa Marnen taistelussa tappion jälkeen Saksan kenraalijohto totesi keisari Wilhelmin kautta, että Saksalla ei enää ollut resursseja hyökkäysoperaatioihin ja puolustustoimilla sotaa ei voitu voittaa.
Toisen maailmansodan aikana Adolf Hitler kutsui Bulgarian armeijan komentajan Nikola Zhekovin henkilökohtaisesti Neuilly-sur-Seinen seremoniaan irtisanoakseen Neuillyn sopimuksen (23. heinäkuuta 1940), mutta Bulgaria ei takaanut liittolaistaan. varmistaa voiton Kreikasta osallistumalla Saksan operaatioon "Marita" .
Käytännössä britit käyttivät tätä ennakkotapausta erillisestä rauhasta Thessalonikissa Mudrosin aselepoon .
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
---|