Jacob Sederholm | |
---|---|
| |
Syntymäaika | 20. heinäkuuta 1863 |
Syntymäpaikka |
Helsingfors , Venäjän valtakunta |
Kuolinpäivämäärä | 26. kesäkuuta 1934 (70-vuotiaana) |
Kuoleman paikka | Helsinki , Suomi |
Maa | |
Tieteellinen ala | geologia , petrografia |
Alma mater | |
Tunnetaan | Geologian toimikunnan johtaja |
Palkinnot ja palkinnot | Penrose-mitali ( 1928 ) Murchison-mitali ( 1928 ) |
Nimikirjoitus | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Jacob Johannes Sederholm ( venäläinen Jacob Johann Sederholm , fin. Jakob Johannes Sederholm ; 20. heinäkuuta 1863, Helsingfors , Suomen suuriruhtinaskunta , Venäjän keisarikunta - 26. kesäkuuta 1934, Helsinki , Suomi ) - venäläinen ja suomalainen geologi ja petrografi .
Vuosina 1893-1933 hän oli Geologian toimikunnan johtaja [1] .
Opiskeli Helsingforsissa, Tukholmassa ja Heidelbergissä.
Vuodesta 1888 lähtien hän oli Geologian toimikunnan työntekijä.
Vuonna 1897 he järjestivät yhdessä V. Ramsayn kanssa geologisen matkan Suomeen kansainvälisen geologisen kongressin 7. istunnossa Pietarissa. He esittelivät turisteille Prekambrian aikakauden kiviä, rapakivi-graniitteja, esittelivät erityisiä "arkealaisia fossiileja", jotka herättivät kiivasta keskustelua. Paljon huomiota kiinnitettiin myös jäätikkömuodostelmiin ja jäätiköiden vaikutukseen reliefin muodostumiseen [2] .
Suomen esikambrian kivien geologia ja petrografia .
Hän esitteli termin " migmatiitti " petrografiaan (1907) ja kehitti opin migmatiiteista ja klassisen anateksis -teorian [3] . Vuonna 1928 hänelle myönnettiin Murchison- ja Penrose-mitali . Jacob Sederholmin kunniaksi pyrrotiittiryhmän mineraali on nimetty sederholmiittiksi (nikkeliselenidi b-NiSe).
A. A. Tillon , Ya . I. Sederholmin ja Yun yleisten tietojen mukaan .
Kirjat ja artikkelit Bulletin de la Commission Géologique de Finlande -lehdessä .
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
|