| Tervakanavat | |
|---|---|
| fin. Tervakanavat | |
| Sijainti | |
| Maa | |
| Alue | Kainuu |
| Yhteisö | Kayaani |
| Rakennuspäivämäärä | 1846 |
| Nykyinen tila | nykyinen |
| 64°13′48″ s. sh. 27°43′51″ itäistä pituutta e. | |
| 64°13′49″ s. sh. 27°43′44 tuumaa e. | |
| pää, suu | |
Tervakanavat ( fin. Tervakanavat ) on kanava Kajaanijoella samannimisen kaupungin alueella .
1800-luvun alussa hartsista tuli päähyödyke, jota kuljetettiin Kajaanin kaupungin kautta. Päähartsituotanto keskittyi Kainuun seudulle . Osittain rakentamisen tarpeeseen vaikutti myös maan sisäisten liikenneyhteyksien yleinen kehitys Suomen liityttyä Venäjän valtakuntaan vuonna 1809. Vesiväylän rakentamisesta Oulujärveltä keskusteltiin edelleen 1810-luvulla. Koska hartsitynnyreillä varustettuja veneitä ei voitu kuljettaa suoran yhteyden kautta, ne jouduttiin kuljettamaan Kajaaniin hevoskärryillä puolentoista kilometrin matkan kaupungin läpi ja osittain sen pääkatua pitkin. Kuljetus oli kallista, joten 1820-luvun alussa hinta oli 40 kopekkaa per hartsivene ja vielä 9 kopekkaa per hartsitynnyri. Tämä vastasi kahta kolmasosaa hartsin Kuhmosta Ouluun kuljetuskustannuksista . Korkean hinnan lisäksi kuljetuksen kesto voi kestää useita päiviä.
Jo vuonna 1816 Tornion piirilääkäri Henrik Deutsch vieraili Suomen Talousseurassa keskustelemassa ongelmasta ja pohtimassa kivikanavan rakentamista Koivukoskelle tai puukanavan rakentamista Ammakoskelle. Kanavaprojekti lähetettiin keisari Aleksanteri I :lle vuonna 1819, mutta se sai kielteisen päätöksen vuonna 1822. Johann Wegelius rakensi kuitenkin puukanavan etelärannan molemmille puolille heti kanavan rakentamishakemuksen jälkeen. Kanavaan voitiin ottaa veneitä, joiden kuorma oli 8-13 tervatynnyriä. Vuonna 1830 puurakenteet korvattiin kapteeni Fredrik Adolf Hallströmin johdolla kivirakenteisilla.
Kesällä 1838 ehdotettiin suunnitelmaa täysimittaisesta kanavasta, jossa oli kaksi sulkua. Työt aloitettiin vuonna 1840 Koivukosken kaupungissa ja valmistuivat kokonaan vuonna 1847. Kanavan rakentamisen aikana tehtiin 18 480 räjähdystä ja paikalta poistettiin 2 901 kuutiojalkaa kiviä. Rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 34 691 ruplaa ja 27 kopekkaa. Kanava avattiin liikenteelle runsaalla juhlalla 2.9.1846 Kajaanin linnassa . Ensimmäisessä kanavan läpi kulkeneessa veneessä oli 25 upseeria ja toisessa 30. Sen jälkeen 18 kauppavenettä kulki kanavan läpi ilmaiseksi.
Kanava vaati jatkuvaa kunnostusta, erityisesti sen puuosa Koivukosken alueella, joka oli alttiina nopealle kulumiselle. Ensimmäinen suuri kunnostus tehtiin vuonna 1888. Korjaukset olivat kalliimpia kuin niiden käyttömaksut, mikä teki niistä kannattamattomia. Tulevaisuudessa hartsin kuljetusten määrä kanavan läpi väheni rautatieaseman rakentamisen vuoksi . Vuonna 1900 Suomen senaatti päätti sulkea kanavan 1.1.1915 alkaen. 70 vuoden jälkeen uusittu kanava uusilla sulkuilla valmistui vuonna 1984 ja on tällä hetkellä ainoa toimiva tervakanava maailmassa.