Aurinkoenergia on Kiinassa yksi uusiutuvan energian aloista , jotka perustuvat sähkön tuottamiseen auringon säteilystä. Se on ”ympäristöystävällinen”, eli se ei tuota haitallista jätettä aktiivisen käyttövaiheen aikana.
Kiinassa otetaan eniten käyttöön uutta aurinkoenergiakapasiteettia. Kiina on johtavassa asemassa aurinkokennojen, aurinkopaneelien avainkomponenttien, tuotannossa, joka syrjäyttää perinteiset "vihreän" energian tekijät: Saksa, Japani, Yhdysvallat [1] .
Vuonna 2017 Kiina sijoittui jo ensimmäiselle sijalle RECAI (E&Y) -luokituksessa uusiutuvien energialähteiden investointien houkuttelevuudessa [2] . Uusiutuviin energialähteisiin tehtyjen investointien kokonaismäärä ylittää jo nyt investoinnit fossiilisiin energialähteisiin (hiili, öljy, kaasu). Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kokonaistuotanto kasvoi syyskuuhun 2017 mennessä 630 GW:iin (mukaan lukien vesivoima 339 GW), josta 120 GW on aurinkotuotannosta [3] .
Kiinan kansallisen energiahallinnon mukaan aurinkopaneelien kokonaiskapasiteetti oli vuoden 2016 lopussa 77,42 GW, mikä vastasi 1 % maan sähkön kokonaistuotannosta. Huolimatta korkeasta määrälli- sestä kasvusta, aurinkoenergian kulutuksesta asukasta kohden mitattuna Kiina on edelleen paljon jäljessä kehittyneistä maista (Saksa, Japani, USA, Espanja).
Xinjiangissa, Gansussa, Qinghaissa ja Sisä-Mongoliassa on suurin asennettu aurinkoenergiakapasiteetti. Aurinkoenergian kehittämissuunnitelman mukaan 2016-2020. toinen 110 GW otetaan käyttöön. Vuoteen 2030 mennessä Kiinan hallitus aikoo nostaa uusiutuvan energian osuuden maan kokonaisenergiataseesta 11 prosentista 20 prosenttiin. 2,5 biljoonaa yuania eli 364 miljardia dollaria [4] osoitetaan uusiutuvan energian teollisuuden kehittämiseen .
Yksi Kiinan ensisijaisista tavoitteista energia-alalla on vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, lisätä energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta, mukaan lukien aurinko-, tuuli-, vesi-, biopolttoaine-, vuorovesi- ja tulivuorienergia. Tärkein tehtävä on pysäyttää katastrofaalinen ympäristön heikkeneminen Kiinassa. Tähän asti hiilellä on johtava rooli (62 % eli 3,5 miljardia tonnia vuodessa) Kiinan energiankulutuksessa [5] .
Hiilen dominointi nopean talouskasvun aikana on aiheuttanut vakavan taakan ympäristölle, ja nyt ympäristö on yksi Kiinan kehityksen tärkeimmistä sisäisistä haasteista. Kiinan hallitus alkoi 2000-luvulta lähtien harjoittaa systemaattista politiikkaa hiilen osuuden vähentämiseksi maan energiataseessa ja valtion tukia uusiutuvan energian teollisuuden kehittämiseen. Vuoteen 2020 asti viranomaiset ovat kieltäneet uusien hiilivoimaloiden rakentamisen, joiden teho on yli 150 MW, ja hiilivoimaloiden asennettu kokonaiskapasiteetti ei saa ylittää 1,1 tuhatta GW [6]
Vuonna 2016 Kiina otti käyttöön yhteensä 34,2 GW uutta aurinkovoimakapasiteettia [7] . Kiinan kansallinen energiahallinto ilmoitti asentaneensa 24,4 GW uutta kapasiteettia vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla [8] ja peräti 13,5 GW pelkästään kesäkuussa 2017. Asia Europe Clean Energy (Solar) Advisory (AECEA) kertoi, että Kiina asensi heinäkuussa toinen 10,52 GW aurinkoenergian tuotantoa [9] . Tämän seurauksena Kiina ylitti vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla oman 13. viisivuotissuunnitelmansa (2016-2017) tavoitteet asentaa 105 GW aurinkoenergiaa. Lisäksi uusia kapasiteettia voidaan ottaa käyttöön Köyhyyden poistamisohjelman (8GW) toimeenpanon yhteydessä. Vuonna 2017 asennetun kapasiteetin kokonaismäärän ennustetaan olevan 40–45 GW [10] .
Aurinkovoimantuotannon uusien kapasiteettien käyttöönoton mestarivauhti herättää kysymyksiä alan kehityksen vaikutuksista ympäristön tilaan. Erityisesti kysymykset valtavan määrän aurinkopaneeleiden kierrättämisestä sen jälkeen, kun ne on käytetty loppuun, aurinkoenergian tuotantoon tarkoitettujen laitteiden tuotannon ympäristöystävällisyys ja aurinkokennojen valmistuksessa välttämättömien harvinaisten maametallien ehtyvyys, ovat ajankohtaisia.
Osana Belt and Road -aloitetta Kiina aikoo viedä kertyneen aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa muihin kehitysmaihin. Tulevaisuuden markkinat voivat mahdollisesti tuottaa 7,5 miljardia dollaria vuodessa kiinalaisille aurinkopaneelivalmistajille ja -asentajille (esim. GCL-Poly Energy Holdings tai Suntech Power).
Kotimaan kysyntä on noin 40 GW vuosina 2017-2020, mikä on puolet mantereelle asennetusta kapasiteetista. Tämä mahdollistaa 40 GW:n ylimääräisen kapasiteetin viennin muihin maihin "Yksi vyö – yksi tie" -tien kehällä, mikä stimuloi kiinalaisten aurinkoenergia-alan yritysten laajentumista ulkomaille [11] .