Henry Somerset | |
---|---|
Englanti Henry Somerset | |
7. Baron Herbert | |
3. maaliskuuta 1628 - 18. joulukuuta 1646 | |
Edeltäjä | Edward Somerset |
Seuraaja | Edward Somerset |
5. Earl of Worcester | |
3. maaliskuuta 1628 - 18. joulukuuta 1646 | |
Edeltäjä | Edward Somerset |
Seuraaja | Edward Somerset |
Worcesterin ensimmäinen markiisi | |
1642 - 18. joulukuuta 1646 | |
Edeltäjä | otsikko luotu |
Seuraaja | Edward Somerset |
Syntymä | 1577 |
Kuolema |
18. joulukuuta 1646 Covent Garden , Lontoo , Englannin kuningaskunta |
Hautauspaikka | |
Suku | Somersets |
Isä | Edward Somerset, Worcesterin neljäs jaarli |
Äiti | Elizabeth Hastings |
puoliso | Ann Russell |
Lapset | Edward Somerset, Worcesterin toinen markiisi , Thomas, John, Elizabeth |
Henry Somerset ( eng. Henry Somerset ; 1577 - 18. joulukuuta 1646, Covent Garden , Lontoo , Englannin kuningaskunta ) - englantilainen aristokraatti, 7. Baron Herbert ja 5. Earl of Worcester vuodesta 1628, Worcesterin ensimmäinen markiisi vuodesta 1642. Vallankumouksen aikana hän tuki kuningas Kaarle I :tä, joutui parlamentin armeijan vangiksi ja kuoli pidätettynä.
Henry Somerset kuului Plantagenet -dynastian haaraan . Hän oli Worcesterin neljännen jaarlin Edward Somersetin ja hänen vaimonsa Elizabeth Hastingsin toinen (ja vanhin elossa oleva) poika . Henry syntyi vuonna 1577, valmistui Magdalen Collegesta Cambridgesta ja suoritti koulutuksensa matkustaessaan Euroopassa. 17. heinäkuuta 1602 hänet nimitettiin Monmouthshiren apulaisluutnantiksi , vuonna 1617 hänestä tuli Walesin neuvoston jäsen, 2. joulukuuta 1626 Glamorganin ja Monmouthshiren lordiluutnantiksi . Vuonna 1628, hänen isänsä kuoltua, Somerset seurasi häntä arvonimillään ja laajoilla kiinteistöillä; hän oli yksi Englannin rikkaimmista lordiista, jonka vuositulot olivat noin 24 tuhatta puntaa. Oli jopa mielipide, että kreivi oli valtakunnan rikkain mies [1] .
Somerset kasvatettiin protestanttisessa hengessä, mutta mantereella ollessaan hän kääntyi katolilaisuuteen. Hän yritti pysyä erossa poliittisesta kamppailusta ja olla osoittamatta mieltymyksiä: hän jopa rekrytoi asuntoihinsa palvelijoita sekä katolilaisista että protestanteista. Siitä huolimatta Englannin presbyterialaiset epäilivät suuresti Somersetiä. Tämän vuoksi kuningas Kaarle I joutui vuonna 1631 taivuttelemaan kreivin luopumaan julkisista viroista; tulevaisuudessa monarkki ei nimittänyt Somersetia minnekään, vaikka hän vakuutti hänelle syvästä henkilökohtaisesta kunnioituksesta. Vuonna 1640, kun kuninkaan ja parlamentin välinen konflikti alkoi , Charles määräsi Etelä-Walesin luutnantteja tottelemaan Worcesterin jaarlia, ja tämä antoi vihollisilleen syyn puhua katolisesta uhasta. Vuonna 1642 konflikti kärjistyi sisällissodaksi . Somerset asettui kuninkaan puolelle käyttämällä Monmouthshiren, jossa hänen pääasuntonsa sijaitsi, aatelisten tukea ja käytti omia rahojaan sotaan. Kiitokseksi Charles myönsi hänelle Worcesterin markiisitittelin (2. marraskuuta 1642), joka luvattiin Pembroken jaarlin hallinnan voiton jälkeen . Vuonna 1645 kuningas tuli kahdesti Somersetin Raglanin linnaan värväämään miehiä armeijaansa Walesissa, mutta ei saavuttanut suurta menestystä [1] .
Vuoden 1646 alussa parlamentin armeija piiritti Raglanin, jossa sitten asui markiisi. Jälkimmäinen hylkäsi kahdesti hänelle tarjotun antautumisen. Lopulta 17. elokuuta hän suostui antautumaan neuvottelemalla tietyt ehdot varuskunnalle, mutta asettaen itsensä voittajan armoille. Siihen mennessä Somerset oli jo sairas. Hän kuoli 18. joulukuuta samana vuonna Lontoossa ja haudattiin Beaufort Chapeliin, Windsoriin , presbyteerien riittiä seuranneessa seremoniassa. Markiisin pappi Thomas Bailey, joka seurasi häntä loppuun asti, julkaisi vuonna 1649 selostuksen Somersetin ja Raglanin kuninkaan välisistä uskonnollisista kiistoista otsikolla Certamen Religiosum , ja vuonna 1650 The Apophegms of Worcester [1] .
16. kesäkuuta 1600 Henry Somerset meni naimisiin Ann Russellin, John Russellin, Baron Russellin ja Elizabeth Cooken tyttären kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kahdeksan poikaa (mukaan lukien Edward, 2. Worcesterin markiisi [2] ) ja neljä tytärtä [3] , joista yhdestä, Elizabethista, tuli Francis Brownen, 3. varakreivi Montagun [4] [5] vaimo .
Henry Somersetin esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |
|