Spanoudi, Sofia

Sophia Spanoudi ( kreikaksi: Σοφία Σπανούδη , syntyperäinen Ioannidi , kreikaksi: Ιωαννίδη ; 1878 , Konstantinopoli  - 1952 ) oli kriitikko ja toimittaja, kreikkalainen opettaja , Ateena .

Hän valmistui Dresdenin konservatoriosta pianistiksi. Nuorempana hän opetti pianonsoittoa Konstantinopolissa, hänen oppilaitaan olivat Manolis Kalomiris ja Melpo Merlier ; Spanoudilla oli erityisen tärkeä rooli Kalomirisin luomisessa [1] . Hänet kutsuttiin myös Yildizin palatsiin antamaan oppitunteja prinsessa Naimalle , yhdelle viimeisen turkkilaisen sulttaani Abdul-Hamid II :n tyttäristä ; työstään palatsissa ja vaikutelmistaan ​​naisten elämästä imperiumin lopun hovissa hän kirjoitti hieman fiktiivisen muistelman "Hamidan palatsissa" ( kreikaksi: Στα παλάτια του Χαμίτ , erillinen painos ; 1935) 2009) [2] . Vuonna 1910 hän meni naimisiin toimittajan ja poliitikon Konstantinos Spanoudisin kanssa .

Vuonna 1922 hänet pakotettiin lähtemään Turkista miehensä kanssa ja asui ja työskenteli Ateenassa. Opiskelijansa Kalomiriksen kutsusta hän opetti Kreikan konservatoriossa , joka oli sitten kansalliskonservatorion professori sen perustamisesta vuonna 1926. Hän oli monta vuotta yksi Kreikan vaikutusvaltaisimmista musiikkikriitikoista, vuonna 1942 hän toivotti debyyttiesityksen tervetulleeksi. Maria Callasin (huomaamalla kuitenkin, että "hänen majesteettinen dramaattinen sopraano ei ollut vielä täysin muodostunut") [3] , mutta vuonna 1930 hän viittasi allekirjoittamattomassa nuotissa Nikos Skalkotaksen teosten konserttiin " barbaarien hyökkäys" [4] .

Vuonna 1932 hän matkusti Turkkiin Πρωΐα -sanomalehden kirjeenvaihtajana ja teki sarjan haastatteluja. Valittu heistä kokosi kirjan "Kirjeitä Konstantinopolista" ( kreikaksi Γράμματα από την Πόλη ; 2009) [5] .

Tytär, Athena Spanoudi (1921-1998) - radiojuontaja.

Muistiinpanot

  1. ↑ Kunturis G. Modernin kreikkalaisen musiikin perustaja Manolis Kalomiris ja hänen toinen sinfonia-arkistokopionsa 19.8.2019 Wayback Machinessa : Väitöskirja taidehistorian kandidaatin tutkinnosta. - Pietarin valtion konservatorio, 2018. - S. 28-29.
  2. ↑ Η μικρούλα, η σουλτάνα, η Ναϊμέ Arkistokopio päivätty 26. kesäkuuta 2019 Wayback Machinessa // "Ei" , 02/06/2010.
  3. ↑ Stelios Galatopoulos. Maria Callas: Pyhä hirviö. — Simon & Schuster, 1998. — s. 37.
  4. ↑ Jim Samson. Musiikkia Balkanilla. - Leiden - Boston: Brill, 2013. - S. 331.
  5. ↑ Τιτίκα Δημητρούλια. "Πόλη, η πρώτη μας κι η τελευταία αγάπη". Ανaili
  Siirry Wikidata-kohteeseen