Stefan Belevsky († vuoden 1692 jälkeen , Loev ) - yksi 1600-luvun lopun venäläisten vanhauskoisten merkittävimmistä henkilöistä, Mitkovkan asutuksen perustaja (nykyisin kylä Brjanskin alueen Klimovskin alueella ).
Alkuperän mukaan - perinnöllinen seurakunnan pappi Belevin kaupungista (nykyinen Tulan alue ). 1660 -luvun tienoilla Stefan tutustui Moskovan Morozovin hurskausharrastajien piiriin. Ehkä täällä hän tapasi myös arkkipappi Avvakumin . 1660-luvun lopulla Stefan vierailee usein Morozovien talossa, kun taas Moskovassa hän tapaa Moskovan papin Kozman, joka palveli Kulishkin kaikkien pyhien kirkossa .
Vuosina 1669-1670 . _ _ Stefan Belevsky yhdessä poikansa Dimitrin ja joidenkin Belevskin asukkaiden kanssa lähtee Starodubyeen Moskovan Kozmaan, joka asettui Ponurovkan kaupunkiin Revna - joen varrelle ja perustaa lähelle Mitkovkan asutuksen . Papit Kozma ja Stefan suorittivat tässä asutuksessa kaikki jumalanpalvelukset ja riitit liturgiaa lukuun ottamatta, koska siellä ei ollut pyhitettyä temppelialttaria.
Jousimiesten epäonnistuneen esityksen jälkeen Moskovassa vuonna 1682 prinsessa Sofian hallitus antoi asetuksen Starodubyessa asuvien pakolaisten tutkimisesta ja karkottamisesta . Kozma ja Stefan kannattajineen päättävät lähteä Puolaan , Vetkaan . Vetkovskaja Slobodaan rakennettiin kappeli , jossa Moskovan Kozma ja Stefan Belevski palvelivat yhdessä.
Stefan vastusti 1690 -luvun alussa kellojen asentamista Vetkan kirkkoon, jotka hänen mielestään voisivat soimalla paljastaa piilossa olevia asutuksia ja aiheuttaa ongelmia. Nämä ja muut erimielisyydet johtivat Stefan Belevskyn poistumiseen Vetkasta . Hän asettui asumaan Karpovin asutukseen Lojevin lähelle , missä hän kuoli vuoden 1692 jälkeen .
Hengellisten lastenne kuollessa teitä ei rangaista mistään, vain tästä, jotta he pitävät uutuuksia ja muinaista traditiokirkkoa vaarallisesti ja noudattavat verbiä kyllä kaikin mahdollisin tavoin uudesta vihkimisestä itselleen, ja anna heidän kuolla sellaisina sen sijaan, että noista teoista olisi mukava olla. Ja siinä rangaistuksessa minä lähdin iankaikkiseen elämään, josta löytyy monia todistajia vielä tänäkin päivänä” [1] .