Surko - XII vuosisadalta lähtien pitkä ja tilava viittavarsi, leikkaukseltaan ponchoa muistuttava ja usein koristeltu omistajan vaakunalla . Yleensä päällystakki oli hieman polven pituinen, siinä oli halkiot edessä ja takana ja se oli hihaton.
Ritarit käyttivät tätä viittaa suojellakseen ketjupostia auringon kuumenemiselta (mikä on tyypillistä, ristiretkien aikana ritareilla oli tapa suojautua auringolta käyttämällä arabialaista keffiyehiä kypärän päällä , mikä ritariversiossa kutsuttiin nametiksi ja se oli symbolisia värejä).
Pintatakki palveli myös huonolla säällä suojaten ruosteen helposti syöpymiä sormuksia sateelta ja lialta sekä vereltä taistelun aikana. 1200-luvun lopulla päällysteen alle alettiin kiinnittää metallilevyjä, tällaista pintatakkia kutsuttiin Coat-of-Plates ja se oli varhainen brigantiini . . Toisen version mukaan brigandiini on peräisin mongolien hyökkäyksen ajan itäisestä panssarista.
Vuoden 1420 tienoilla aluksi Italiassa ja sitten muualla Euroopassa alkaa leviä ns. valkoinen panssari , jota käytettiin avoimesti ja joka itse toimi koriste-elementtinä. Vuosia 1420-1485 kutsutaan asetieteen "aikakaudeksi ilman pintatakkia", koska siihen aikaan valkoisen panssarin leviämisen vuoksi ylipanssaroidut vaatteet menivät pois muodista ja muuttuivat erittäin harvinaisiksi.
Surkoa kutsuttiin myös 1200-luvulta lähtien käyttöön otettujen hihojen tai hihottomien naisten vaatteiden tyypeiksi. 1300-luvulla tuli muotiin erityinen hihaton päällystakki, jossa oli liioiteltuja leikkauksia käsivarsille, jota kirkko kritisoi naisvartalon liian avoimen esittelyn vuoksi (tietysti edelleen alusvaatteiden peitossa). 1400-luvulle mennessä naispuolinen pintatakki oli mennyt pois muodista, mutta sen käyttö seremoniallisena vaatetuksena kirjattiin jo 1500-luvun puolivälissä.
Munkeilla oli myös hupullinen pintatakki .
| Keskiaikaisen panssarin osia | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Pää |
| ||||
| Kaula | |||||
| Torso |
| ||||
| Aseet |
| ||||
| Jalat |
| ||||