Tallensi

Tallensi  - (muunnelmat: talense , talene , talansi ) ihmiset Koillis- Ghanassa ja Etelä- Burkina Fasossa . He puhuvat Tallensin kieltä, joka kuuluu Niger-Kongon kielten Savannah -kieliperheen gur-kieliryhmään . Osa tallenseista on sunnimuslimeja, joista suurin osa noudattaa perinteisiä uskomuksia. Pääammatit ovat karjankasvatus, manuaalinen viljely, käsityöt.

Julkinen rakennus

Tallensit ovat ryhmä samaa kieltä puhuvia heimoja. Väkiluku vuonna 1960 oli noin 50 tuhatta, nykyään eri lähteiden mukaan noin 80 tuhatta [1] . He asuvat patriarkaalisissa klaaneissa (heimoissa), asettuneet. Jokainen heimo elää melko erillään yrittäen ensisijaisesti huolehtia tarpeistaan. 1900-luvun puolivälissä tilanne muuttui hieman, osa tallenseista lähti Ghanaan töihin, mikä muutti jonkin verran kuvaa heimon tuloista. Perinteisesti miehet tekevät kovan työn, ja naiset tarjoavat kodin mukavuutta ja auttavat sadonkorjuussa.

Perheyksikkö

Useimmiten yksi heimo on yksi suuri perhe. Tallensilaisilla on patriarkaalinen järjestys, perheen päätä pidetään suvun vanhimpana miehenä. Tyttäret annetaan naimisiin naapuriheimojen kanssa, kun miehet eivät jätä heimoa. Mikä on huomionarvoista, täysin patriarkaalisesta järjestelmästä huolimatta sekä miehet että naiset ovat tasavertaisesti mukana lastenhoidossa. Myös vanhuuden periaate toimii, isä on velvollinen tottelemaan lapsiaan, ja lastensa lapsilla on myös oikeus heidän omaisuuteensa (Fortes, Mayer 1966: 7-9; Worsley 1956: 41).

Uskonto

Perinteiset uskomukset liittyvät esi-isiensä ja maan kultteihin. Johtajien ohella tendaanat ("maan vartijat"), maan kultin papit ja ennustajat, vaikuttavat merkittävästi. Kansanperinteen päälajit ovat laulut, sadut ja sananlaskut [2] . Esi-isien kultti on varsin omituinen, koko asutuksen alueella on pieniä esi-isien pyhäkköjä. Kaikilla esivanhemmilla on Tallensin uskomusten mukaan hyödyllistä voimaa ja ne voivat mystisesti rangaista väärinkäytöksistä ja vaativat jatkuvasti palvontaa - uhreja ja rukouksia (Fortes, Mayer 1966: 10). Tallensit palvovat myös maata, muille afrikkalaisille heimoille tuttua noituutta ja noituutta ei Tallensit tue, he antavat kaiken yliluonnollisen maapallolle. He eivät jaa maailmaa aineelliseen ja yliluonnolliseen, heidän esi-isänsä ovat samoja yhteiskunnan jäseniä kuin elävät (Fortes, Mayer 1966: 11).

Linkit

• Maailman kansat. Tallensi
• Worsley P. Tallensin sukulaisjärjestelmä: uudelleenarvostus // The Journal of the Royal Anthropological Institute of Great Britain and Ireland. Voi. 86, nro. 1 (tammikuu-kesäkuu, 1956), ss. 37-75.
• Fortes M. ja Doris Y. Psykoosi ja sosiaalinen muutos Pohjois-Ghanan tallensien keskuudessa // Cahiers d'Études Africaines. Voi. 6, Cahier 21, (1966), ss. 5-40.

Kirjallisuus

• Fortes M. "Tallensien klaanin dynamiikka: Trans-Volta-heimon sosiaalisen rakenteen analyysin ensimmäinen osa" , Oxford University Press, London, 1945, 270 s  .
• Fortes M. Tallensien sukulaisverkko: Trans-Volta-heimon sosiaalisen rakenteen analyysin toinen osa. Julkaisija International African Institute, Oxford University Press, London, 1957, 358 s. (Englanti)
• Fortes M. Uskonto, moraali ja persoona: esseitä Tallensin uskonnosta , Cambridge University Press, Cambridge, New York, 1987, 347 s. ISBN  0-521-33693-7
• Fortes M. Œdipe et Job dans les religijs ouest-africaines (traduit de l'anglais par Roger Renaud), Mame, Tours, 1974 (1959), 124 s. (fr.)
• Fortes M. ja Mayer D. Psykoosi ja sosiaalinen muutos Pohjois-Ghanan tallensien keskuudessa // Cahiers d'Études Africaines. Voi. 6, Cahier 21, (1966), ss. 5-40.
• Riehl V. Natur und Gemeinschaft: sozialanthropologische Untersuchungen zur Gleichheit bei den Tallensi in Nord-Ghana , P. Lang, Frankfurt am Main, New York, 1993, 263 s. ISBN 3-631-45235-7  (saksa)
• Worsley P. Tallensin sukulaisjärjestelmä: uudelleenarvostus // The Journal of the Royal Anthropological Institute of Great Britain and Ireland. Voi. 86, nro. 1 (tammikuu-kesäkuu, 1956), ss. 37-75.