Theodor Schwann | |
---|---|
Saksan kieli Theodor Schwann | |
Syntymäaika | 7. joulukuuta 1810 [1] [2] [3] […] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 11. tammikuuta 1882 [1] [2] [3] […] (71-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | Saksa |
Tieteellinen ala | biologia |
Työpaikka | Berliinin yliopisto , vuodesta 1839 - Louvainin yliopisto |
Alma mater | Bonnin yliopisto ( 1833 ) |
Tunnetaan | soluteorian luoja |
Palkinnot ja palkinnot | Copley-mitali (1845) |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Theodor Schwann ( saksa: Theodor Schwann ; 7. joulukuuta 1810 , Neuss , Ranska , - 14. tammikuuta 1882 , Köln , Saksa ) - saksalainen sytologi , histologi ja fysiologi , soluteorian kirjoittaja [5] .
Lontoon Royal Societyn ulkomainen jäsen (1879) [6] , Pariisin tiedeakatemian vastaava jäsen (1879) [7] , Brysselin tiedeakatemian jäsen (1841) [5] .
Vuonna 1833 hän valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta ( Bonnin yliopisto ) [5] .
Vuosina 1834-1839 hän työskenteli Johann Müllerin kanssa Berliinin yliopiston anatomisessa museossa [5] .
Vuodesta 1839 - professori Louvainin yliopistossa ( Belgia ) [5] .
Vuosina 1848-1880 hän oli professori Liegen yliopistossa (Belgia) [5] .
Schwannin teokset liittyvät biologian eri alueisiin [5] , esimerkiksi ruuansulatuksen fysiologiaan, histologiaan, hermoston anatomiaan. [kahdeksan]
Erityisesti Schwann opiskeli:
Lisäksi T. Schwann:
Schwann tutustui saksalaisen kasvitieteilijän M. Schleidenin töihin, jotka kuvailivat ytimen roolia kasvisolussa.
Vertaamalla näitä teoksia omiin havaintoihinsa Schwann kehitti omat periaatteensa solurakenteesta ja elävien organismien kehityksestä [5] .
Vuonna 1838 Schwann julkaisi kolme alustavaa raporttia ja vuonna 1839 teoksen " Mikroskopiset tutkimukset eläinten ja kasvien rakenteen ja kasvun vastaavuudesta " [5] .
F. Engels väitti, että Schwannin luoma soluteoria oli yksi kolmesta 1800-luvun luonnontieteiden suurimmasta löydöstä yhdessä energian muuntumisen lain ja evoluutioteorian kanssa [5] .
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|