Titus Tobler | |
---|---|
Saksan kieli Titus Tobler | |
Syntymäaika | 25. kesäkuuta 1806 [1] [2] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 21. tammikuuta 1877 [1] [2] (70-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Titus (Titus) Tobler (25. heinäkuuta 1806, Stein - 21. tammikuuta 1877, München) - sveitsiläinen lääkäri, folkloristi, poliitikko, kielitieteilijä ja Palestiinan tutkimusmatkailija .
Titus Tobler syntyi Appenzell Ausserrhodenin kantonissa protestanttiselle pastorille. Hän valmistui kantonikoulusta Trogenissa ja opiskeli sitten lääketiedettä Zürichissä, Wienissä, Würzburgissa ja Pariisissa. Vuodesta 1827 lähtien hän harjoitti lääketiedettä Teufenissa. Lääketieteellisen toiminnan lisäksi hän toimi pienessä hallituksen virassa kantonissa ja harjoitti myös filologiaa ja journalismia. Vuonna 1834 hän lähti Teufenista ja työskenteli lääkärinä useissa Appenzellin kylissä. Vuonna 1840 hän asettui Horniin (Thurgau) Bodenjärven varrelle, missä hänestä tuli kylpylälääkäri; Vuonna 1854 hänet valittiin menestyksekkäästi Sveitsin parlamenttiin, ja hän säilytti mandaattinsa vuoteen 1857 asti. Hänen ponnistelunsa ansiosta pitkäperjantaista tuli yleinen vapaapäivä kaikissa reformoiduissa kantoneissa. Vuonna 1871 hän jäi eläkkeelle ja muutti Bodenjärveltä Müncheniin, jossa hän asui elämänsä loppuun asti tehden tieteellistä tutkimusta. Testamentissaan hän määräsi ruumiinsa haudattavaksi Wolfhaldeniin.
Tobler opiskeli sveitsiläistä kansanperinnettä ja erilaisia paikallisia murteita, mutta tunnetaan parhaiten matkoistaan itään, Palestiinaan (vuosina 1835, 1840, 1857 ja 1865). Siellä hän suoritti erilaisia tutkimuksia ja julkaisi tieteellisiä artikkeleita jokaisen matkansa perusteella, mikä toi hänelle pian Sveitsin suurimman Palestiina-asiantuntijan maineen. Lisäksi hän teki matkoja Euroopan kirjastoihin, joissa hän etsi Palestiinaa koskevaa kirjallisuutta. Viimeisellä Lähi-idän matkallaan hänen retkikuntansa ei koleraepidemian puhkeamisen vuoksi kyennyt saavuttamaan tavoitteitaan.
Pääteokset: "Die Hausmutter" (1830); "Appenzellerischer Sprachschatz" (Zürich, 1837); "Bethlehem in Palästina" (St. Gallen, 1849); "Golgatha" (St. Gallen, 1851); "Topographie von Jerusalem und seinen Umgebungen" (Berliini, 1853-54); "Denkblätter aus Jerusalem" (Konstantinopoli, 1853); "Bibliographia geographica Palaestinae" (Leipzig, 1867); "Descriptiones terrae sanctae ex saeculo VIII, IX, XII ja XV" (Leipzig, 1874).
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
---|---|---|---|---|
|