Toka, Salchak Kalbakhorekovich

Salchak Kalbak-Khorekovich Toka
Tuvan kansantasavallan päällikkö S.K. Nykyinen
NKP :n Tuvan aluekomitean ensimmäinen sihteeri
9. joulukuuta 1961  - 11. toukokuuta 1973
Edeltäjä	Asema nimetty uudelleen
Seuraaja	Grigory Choduevich Shirshin
Tuvan autonomisen alueen NSKP : n aluekomitean ensimmäinen sihteeri
1952  - 10. lokakuuta 1961
Edeltäjä	Asema nimetty uudelleen
Seuraaja	Asema nimetty uudelleen
Tuvan autonomisen alueen liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen aluekomitean ensimmäinen sihteeri
11. lokakuuta 1944  - 1952
Edeltäjä	Asema perustettu
Seuraaja	Asema nimetty uudelleen
Tuvan kansanvallankumouspuolueen keskuskomitean pääsihteeri
6. maaliskuuta 1932  - 11. lokakuuta 1944
Edeltäjä	Irgit Shagdyrzap
Seuraaja	Tehtävä lakkautettu
Syntymä	15. joulukuuta 1901( 1901-12-15 ) Mergen,Uryankhain alue,Qing-imperiumi
Kuolema	11. toukokuuta 1973( 11.5.1973 ) [1] (71-vuotias) Kyzyl, Tuva ASSR, RSFSR,Neuvostoliitto
Hautauspaikka	Kyzyl
Nimi syntyessään	Kol Tyvyky
Äiti	Kadynay (Tas-Bashtyg)
puoliso	1) Anna Lifantievna Luboshnikova 2) Alexandra Georgievna Alekhina 3) Khertek Amyrbitovna Anchimaa-Toka
Lapset	Valentin Georgievich Toka Anna Salchakovna Toka Vladimir Salchakovich Toka Viktor Salchakovich Toka
Lähetys	Tuvanin kansanvallankumouksellinen puolue (1929-1944) VKP(b) vuodesta 1944, NKP vuodesta 1952
koulutus	Idän työläisten kommunistinen yliopisto. I. V. Stalin
Toiminta	kirjailija
Nimikirjoitus
Palkinnot
Asepalvelus
Sijoitus	kenraaliluutnantti
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Salchak Kalbak-Khorekovich Toka (oikea nimi Kol Tyvyky ; 1901  - 1973 ) - Tuvan Neuvostoliiton valtiomies ja kirjailija. Tuvan varsinainen johtaja 41 vuotta - 1932-1973 . Neuvostoliiton (b) jäsen vuodesta 1944 . Tuvan kansanvallankumouspuolueen jäsen vuodesta 1929 . Tuvan Neuvostoliiton kirjailijoiden liiton puheenjohtaja.

Elämäkerta

Hän syntyi 15. joulukuuta 1901 Mergenin kaupungissa (lähellä Kaa-Khemsky kozhuunin Saryg-Sepin kylää ) .

Vuosina 1910-1921 hän työskenteli maatyöläisenä Stepan Mihailoville.

Vuosina 1922-1924 hän työskenteli kuriirina Tuvan kansantasavallan (TNR) hallituksessa.

Poliittinen toiminta

Vuonna 1921 hän osallistui aktiivisesti Tuvan itsenäistymiseen Kiinasta , joka miehitti alueensa RSFSR :n joukkojen tukemana .

Vuosina 1924-1925 hän palveli Tuvan vallankumouksellisessa armeijassa.

Vuosina 1925-1929 hän opiskeli I. V. Stalinin mukaan nimetyssä idän työläisten kommunistisessa yliopistossa Moskovassa .

Vuonna 1926 Moskovan Krasnoarmeisky-piirikomitea hyväksyi hänet NLKP:n jäsenehdokkaaksi (b).

Palattuaan kotiin valmistuttuaan yliopistosta vuonna 1929 hänestä tuli puolueen jäsen RSTK:n liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen piiritoimistossa ja hän sai lipun nro 156 3003, jolloin hänestä tuli ensimmäinen tuvanilainen kommunisti [2] .

Vuoden 1929 toisella puoliskolla TNR:ssä pidettiin Kominternin toimeenpanevan komitean käskystä luokkataistelun kokouksia ja puolue puhdistettiin TNR:n entisistä virkamiehistä ja johtavista lamoista .

16. lokakuuta 1929 politbyroon kokouksessa, johon S. Toka osallistui, 16 puolueen ja hallituksen entistä johtajaa, mukaan lukien TNRP:n keskuskomitean entinen pääsihteeri M. Buyan-Badyrgy , sorrettiin.

Pian TNRP:n VIII kongressissa (20.9.-10.11.1929) I. Shagdyrzap valittiin TNRP:n keskuskomitean pääsihteeriksi ja S. Toka sihteeriksi.

Vuosina 1929-1932 S. Toka työskenteli 2. sihteerinä, jonkin aikaa myös TNR:n kulttuuriministerinä.

VII Great Khuralissa TPR valittiin hallituksen jäseneksi (1930). Vuosina 1932-1944 hän työskenteli Tuvan kansanvallankumouspuolueen keskuskomitean 1. sihteerinä (valittiin TNRP:n IX kongressissa).

1930-luvun lopulla hän toteutti Tuvassa Neuvostoliiton kaltaisia ​​poliittisia sortotoimia , joiden aikana erityisesti tasavallan pääministeri Sat Churmit-Dazhy ja muut maan johtajat tuomittiin "japanilaisiksi vakoojiksi" ja ammuttu.

Vuonna 1940 Kyzylissä julkaistiin kirja "Ulug ulus koor uzhuk" (Aloitus aikuisille), jossa painettiin kappale "Toka darga" ("Toka on puheenjohtaja").

TNRP:n keskuskomitean pääsihteerin vaalittu unelma oli Tuvan liittäminen Neuvostoliittoon.

Marraskuussa 1939 hän myönsi julkisesti: ”Olen itse työskennellyt TNRP:n keskuskomiteassa yli kymmenen vuoden ajan.

Tulevaisuudessa haluan saavuttaa arat-kansojen liittymisen suuren Neuvostoliiton kansoihin. Ennen kuin saavutan tämän, ajattelen, että unelmani ei ole toteutunut.

Sen jälkeen kun TNR liittyi RSFSR:ään ja muuttui lokakuussa 1944 Tuvan autonomiseksi alueeksi RSFSR :n sisällä, Tokasta tuli liittovaltion bolshevikkien kommunistisen puolueen Tuvan aluekomitean ensimmäinen sihteeri ja hän johti Tuvan puoluejärjestöä kuolemaansa asti.

Vuosina 1952-1971 hän oli NLKP:n keskuskomitean  jäsenehdokas (valittiin NKP:n 19., 20., 22. ja 23. kongressissa). Vuonna 1971 hänet valittiin NSKP:n XXIV kongressissa NLKP:n keskuskomitean jäseneksi .

Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edustaja 1-8 kokousta vuodesta 1945 . RSFSR:n korkeimman neuvoston ja Tuvan alueellisen työväenedustajien neuvoston varajäsen, vuodesta 1962 lähtien Tuvan ASSR:n korkeimman neuvoston varajäsen ja puheenjohtajiston jäsen.

30. huhtikuuta 1943 S. K. Tokille myönnettiin Pienen Khuralin puheenjohtajiston asetuksella kenraaliluutnantin arvo .

Vuodesta 1944 lähtien hänellä oli Neuvostoliiton asevoimien kenraaliluutnantin sotilasarvo [3] .

Haudattu Kyzyliin .

Kirjallinen toiminta

Tokaa pidettiin myös tuvan Neuvostoliiton kirjallisuuden perustajana. Hänen tarinansa alkoivat ilmestyä painettuna 1930-luvulla, vuonna 1938 julkaistiin näytelmä "Kolme vuotta solusihteerinä", vuonna 1943 julkaistiin  tarina "Tos chadyrda" ("Koivun kuoressa"). Tarina "Suurelle kynnykselle", tarina "Susien metsästys" ja muita teoksia. Hän piirtää terävästi feodaalista menneisyyttä, osoittaa kansan vallankumouksellisen heräämisen, uusien sosialististen ihanteiden vahvistamisen. Tokin omaelämäkerrallinen tarina "Aratan sana" (kirja 1, 1950 ), (kirja 2, 1956 ), (kirja 3 "Uusi Tuva", 1964 ). Dokumentaarinen tarina "Mitä isä ei nähnyt, poika näkee" (1963). Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1951.

Perhe

• Nuoruudessaan Tokan äitiä kutsuttiin Kadynayksi, vanhuudessa hänelle annettiin lempinimi Tas-Bashtyg. Perheeseen kuului 20-30 pientä karjaa ja 2-3 lehmää. Vuoden 1931 väestönlaskennan mukaan perhettä, jossa oli viisi bodoa [4] tai 40-50 pienkarjaa, pidettiin köyhinä.
• Tokilla oli 2 sisarta: Albanchi ja Kangyi sekä 2 veljeä: Shomuktai ja Pezhendey, jotka kuolivat 13-vuotiaana vesirokkoon.
• 1 vaimo - Anna Lifantievna Luboshnikova
• 2 vaimo - Alexandra Georgievna Alekhina.
• Kolmas vaimo - Khertek Amyrbitovna Anchimaa-Toka  - oli myös tuvalainen neuvostohahmo.

Palkinnot ja palkinnot

• Sosialistisen työn sankari (1971)
• seitsemän Leninin käskyä
• Työn punaisen lipun ritarikunta
• Tasavallan kaksi ritarikuntaa (Tuva). Vuonna 1941 Tasavallan ritarikunnan merkkien vaihdon aikana S.K.
• Työjärjestys (Tuva)
• Työn punaisen lipun ritarikunta (Mongolia)
• mitali "työvoimasta"
• mitali "Voitosta Saksasta suuressa isänmaallisessa sodassa 1941-1945"
• Mitali "Uhkeasta työstä suuressa isänmaallisessa sodassa 1941-1945"
• mitali "Neitsytmaiden kehittämisestä"
• Juhlavuoden mitali "Kaksikymmentä vuotta voittoa suuressa isänmaallisessa sodassa 1941-1945"
• Juhlamitali "50 vuotta Neuvostoliiton asevoimista"
• Tunnusmerkki "Neuvostoliiton NKVD:n kunniatyöntekijä " (21. heinäkuuta 1943)
• Kolmannen asteen Stalin-palkinto (1950) - tarinasta "Aratan sana" (1950)
• Tuvan ASSR:n valtionpalkinto (1974 - postuumisti ) - romaanitrilogiasta "Aratan sana"

Muisti

• Monumentteja Salchak Tokalle pystytettiin useisiin Tuvan kaupunkeihin.
• Useissa Tuvan kaupungeissa kadut on nimetty Salchak Tokin mukaan, nimittäin: Kyzylin kaupungissa, Tšadanin kaupungissa , s. Khaiyrakan Dzun-Khemchik kozhuunista , s. Sukpak Kyzyl kozhuunista , Khandagaityn ja Solchurin kylissä Ovyur kozhuunista , kanssa. Kochetovo of Tandinsky kozhuun , s. Chaa-Khol Chaa-Khol kozhuunista Saryg-Bulunin kylissä, Erzin Erzin kozhuunista .
• Saryg-Sep toinen koulu kantaa hänen nimeään. Koulussa on S. K. Tokin mukaan nimetty museo.
• Venäjän federaation kommunistisen puolueen keskuskomitea perusti vuosipäivämitalin "110 vuotta S. K. Tokin syntymästä" [5] .

Muistiinpanot

1. ↑ Toka Salchak Kalbakhorekovich // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia : [30 osassa] / toim. A. M. Prokhorov - 3. painos. - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1969.
2. ↑ Burjaattien kotisivut - Tannu-Tuvan tasavalta . Haettu 14. syyskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 16. joulukuuta 2013. (määrätön)
3. ↑ Neuvostoliiton ministerineuvoston 21. syyskuuta 1965 annetusta asetuksesta nro 907: "... toveri Toka S.K., jolle myönnettiin TNR:n armeijan kenraaliluutnantin arvo, siitä hetkestä lähtien, kun TNR liittyi Neuvostoliitossa, katsotaan olevan Neuvostoliiton asevoimien kenraaliluutnantin sotilasarvo.
4. ↑ Kotieläinten laskentayksikkö: 1 ​​nautaeläin tai 10 lammas- tai vuohipää.
5. ↑ S. K. Tokin vuosipäivämitalin esitys hänen pojalleen Valentin - Venäjän federaation kommunistisen puolueen Tuvan republikaaniselle osastolle

Linkit

• Salchak Kalbakhorekovich Toka . Sivusto " Maan sankarit ". (Venäjän kieli)
• Aikansa poika (elämäkerta)
• Salchak Tokin teoksia Internetissä:
  • "Aratan sana"  (linkki, jota ei voi käyttää)
  • "Aratan sanan" kirjallisuuskritiikki

Temaattiset sivustot	Maan sankarit
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Iso venäläinen
Sukututkimus ja nekropolis	WikiTree
Bibliografisissa luetteloissa CiNii : DA16454550 GND : 1019235861 ISNI : 0000 0001 1723 0177 LCCN : no90001655 LNB : 000238948 NLG : 112335 NUKAT : n2004052400 VIAF : 267184636 WorldCat VIAF : 267184636