Toledo Herrera, Francisco de

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 29. heinäkuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 13 muokkausta .
Francisco de Toledo
lat. Franciscus Toletus
Syntymäaika 4. lokakuuta 1532( 1532-10-04 )
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 4. syyskuuta 1596 (63-vuotias)( 1596-09-04 )
Kuoleman paikka
Maa
Alma mater
Vaikuttajat Aristoteles , Aurelius Augustinus , Tuomas Akvinolainen
Vaikutettu Antonio Rubio
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Francisco de Toledo ( espanjaksi : Francisco de Toledo Herrera , latinaksi : Franciscus Toletus , 4. lokakuuta 1532, Cordoba - 14. syyskuuta 1596, Rooma ) oli espanjalainen kardinaali jesuiittafilosofi , toisen skolastiikan näkyvä edustaja [1] .

Elämäkerta

Syntynyt aktuaarin perheeseen . Opiskeli filosofiaa Valenciassa ja teologiaa Salamancassa Domingo de Soton johdolla . 23-vuotiaana hänestä tuli filosofian professori Salamancan yliopistossa (1555-1559).

Vihitty papiksi vuonna 1556. Vuonna 1558 hän liittyi jesuiittaritarikuntaan . Vuonna 1559 hänet kutsuttiin Roomaan, missä noviisi roomalainen korkeakoulu tarvitsi opettajia. Hän toimi peräkkäin novaatiomestarin tehtävissä, kolmen vuoden ajan hän opetti filosofiaa (1559-1562), skolastiikkaa ja moraaliteologiaa (1562-1569), minkä jälkeen hänestä tuli opintojen prefekti Rooman Collegessa.

Hän oli paavin ja kardinaalien saarnaaja 24 vuoden ajan, seurasi Monsignor Commendonia hänen matkallaan keisari Maximilianin ja Puolan kuninkaan Sigismundin luona ja oli lähettiläänä useiden paavien luona Wienissä, Puolassa, Saksassa, Baijerissa ja Louvainissa.

Hän vaikutti suuresti Henrik IV:n sovintoon kirkon ja Espanjan kanssa; kuolemansa jälkeen Henry järjesti hänelle muistotilaisuuden Pariisissa.

1570-luvulla hän julkaisi sarjan kommentteja Aristoteleen teoksista.

Hän ohjasi työtä paavi Clementin Vulgaatissa (1598), Sextus V:n Vulgatan versiossa.

Opetuksia ja töitä

Tholet itse piti itseään augustinolaisena ja Tuomas Akvinolaisen seuraajana , vaikka hän olikin eri mieltä heidän kanssaan joistakin kohdista.

Filosofiset kirjoitukset

Teologiset kirjoitukset ja eksegeesi

Katso myös

Muistiinpanot

  1. Toinen skolastiikka  / G. V. Vdovina // Suuri venäläinen tietosanakirja  : [35 nidettä]  / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M .  : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.