| Kolme vuotta paholaista ajoi | |
|---|---|
| Genre | tarina, legenda |
| Tekijä | I.S. Mikheev |
| Alkuperäinen kieli | Venäjän kieli |
| kirjoituspäivämäärä | 1901 |
| Ensimmäisen julkaisun päivämäärä | 1907 |
"Kolme vuotta paholainen ajoi" - legenda udmurteista I. S. Mikheevin kirjallisessa käsittelyssä , tallennettu vuonna 1901
Legendatarinan painatus sensuroitiin rahaa raastavan papin satiirisen kuvauksen vuoksi. Julkaistu erillisenä kirjana vuonna 1907.
Vanha udmurtilainen Ashkei, joka kuolee, pyytää vanhinta poikaansa Baykeyä auttamaan syntistä sieluaan pääsemään eroon kärsimyksestä, ja hänen sielussaan on kipua, puhuen synneistä, joista hän pitää pääasiallisena kyläläistensä - pakanan udmurttien kannattajien - pettämistä. usko:
On erityisen vaikea muistaa, kuinka petin veljeni papille. Tapahtui, että tulit hänen luokseen ja sanoit: "Isä, mutta lähimmäiseni leikkaa tamman!" - "Ai, onko?" pappi sanoo hieroen käsiään mielihyvin: nyt minä menen, pelottelen häntä ja otan häneltä kymmenen ruplaa ja kolmen ruplan setelin, kun ilmoitit minulle. Ja pappi menee votyakin luo, yllättää hänet, pelottaa hänet kuoliaaksi, uhkaa tuomioistuimella ja vankilalla ja ottaa häneltä niin paljon kuin hän pystyy antamaan. Pappi saapuu iloisena ja tyytyväisenä, antaa vaimolleen täyden kukkaron ja antaa minulle luvatut kolme ruplaa...
Voi, kirottu olkoon se hetki, jolloin turmeltuneet ajatukset tulivat mieleeni, kirottiin myös sinua, popishko, joka käytit petollisia palveluksia.
Sovittaakseen isän synnin pojan on rakennettava talo kolmen tien risteykseen ja ruokittava ja majoitettava kaikki matkustajat ilmaiseksi kolmen vuoden ajan. Poika täytti isänsä toiveen.
Ja ensimmäinen ohikulkija ilmestyi - kauppias " , jolla oli mustat kasvot, kuin mustalaisilla; mustilla kimaltelevilla silmillä; mustat hiukset ", kolmella mustalla hevosella, joiden juuri" oli erityisen komea, lihava ja pitkä. Tämä hevonen katsoi jatkuvasti Baikeya. Hänen silmänsä ilmaisivat raskaan surun ja halun sanoa jotain "...
Legendan kirjoittaja I. S. Mikheev oli Kazanin yliopiston arkeologian, historian ja etnografian seuran jäsen, tarinan juoni on legenda, joka on tallennettu huhtikuussa 1901 Volgan rannalle tehdyn retkikunnan aikana "Tyhjä Morkvashka" -alueella. ", mutta kuten " Historiallinen sanansaattaja " -lehti totesi vuodelta 1902: "Valitettavasti herra Mikheev esitti tämän legendan vapaasti." [yksi]
Tarinaa ei painettu heti - tarinan käsikirjoituksessa on käännöskomission pääsensorin, arkkipappi Evfimy Malovin päätös , päivätty 1. heinäkuuta 1904: " Tulosta korjauksen mukaan ", joka koostui siitä, että että koko pappi-hamstraajaa koskeva osa poistettiin. [2]
Vuonna 1907 tarina julkaistiin erillisenä kirjana Kazanissa [3] , mikä tutkijoiden mukaan tuli mahdolliseksi sensuurin heikkenemisen vuoksi vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen. [2]
Tarinan käsikirjoitus säilytetään Kazanin yliopistossa. [2]
Kirjallisuuskriitikko V. M. Vanyushev kiinnitti huomion siihen, että tarina - ensimmäinen, jossa päähenkilö kuvaa udmurtia, ennen häntä - udmurtilaisen kirjallisuuden kehityksen ensimmäisessä vaiheessa, ensimmäiset tarinat luotiin venäjäksi, ja vaikka udmurttimateriaalilla , kansallisvärikuvauksen kera, ne kirjoitettiin venäläiselle lukijalle ja siellä kuvattiin venäläisiä sankareita: [4]
I. Mikheevin tarinassa "Kolme vuotta hän ajoi paholaista" sankarit ovat jo udmurteja. Tämän tarinan alaotsikolla ("Kazanin votyakien legenda") kirjoittaja korostaa, että hän luottaa udmurttien kansanperinteeseen. Udmurtivierailuja käytetään täällä runsaasti. Kertoja ja yksi päähenkilöistä on udmurti, tarina kuvaa udmurttien elämää ja tapoja, tuomitsee kuninkaallisten virkamiesten ja kirkon johtajien udmurtien sorron.
On huomattava, että legendan kirjallisessa käsittelyssä on säilytetty perinteinen satuhahmo:
Legenda on hyvin lähellä mytologista tarinaa. Sakramentti numero kolme esiintyy siinä hyvin usein: "Eshkei oli sairaana kolme vuotta", "talo kolmen tien risteyksessä", tarjoa asuntoa ja ruokaa kolmeksi vuodeksi, "kauppias saapui kolmella mustalla hevosella", isä kutsui poikansa luokseen kolme päivää ennen kuolemaa, koska hän myi kaverinsa roskien vuoksi.
— T. G. Volkova, filologisten tieteiden kandidaatti [5]
Myyttinen paholainen kauppiaan muodossa esitetään I. S. Mikheevin legendaarisessa tarinassa "Hän ajoi paholaista kolme vuotta!". Ilmeisesti ihmiset näkivät sortajien kuvissa jotain demonista, epäinhimillistä, ja siksi heistä tuli ikään kuin sukua luonnon salaperäisille, pahoille voimille. Myöhempien aikojen kansantarinoissa pahoja jumalia kuitenkin tyrmistetään ja pilkataan.
— A. N. Uvarov [6]Kriittinen kuva papistosta oli tyypillistä udmurttien kansanperinteelle ja venäläiselle kriittisen realismin kirjallisuudelle [7] [8] [2] , kun taas kirjoittaja osoitti negatiivisesti udmurtien kaksoisuskon. [5]
Venäjän kielellä kirjoitetussa tarinassa "Three Years of the Devil Carried" kahden kulttuurin luova vuorovaikutus on paljon selvempää. Ei ole sattumaa, että tarinan alaotsikko on "The Legend of the Kazan Votyak". Sen sankareita ovat udmurtit. Se käyttää udmurttien kansantarinoita, mutta käsittelijän tahdosta ne suuntautuvat tuomitsemaan kansan pakanallisen uskon, takapajuisuuden ja tietämättömyyden. Tarinan päähenkilö Ashkei "pelastaa" syntisen sielunsa testamentaamalla väärin hankitun omaisuutensa ortodoksisen kirkon rakentamiseen ja hyväntekeväisyyteen. Tarinan ortodoksisen kirkon ministerit on kuitenkin piirretty täyteläisillä satiirisilla väreillä.
- kirjallisuuskriitikko V. M. Vanyushev [9]Kirjallisuuskriitikko A. N. Uvarovin mukaan pappien esittäminen satiirisessa valossa on tyypillistä Mikheevin teoksille (erityisesti ensimmäisessä udmurtin kielellä erillisessä painoksessa julkaistussa teoksessa - Mikheevin näytelmässä "Älä varasta") ja mikä kirjallisuuskriitikon mukaan Leo Tolstoin ajatusten vaikutus kirjailijaan: [10]
Tässä roolissa pop astui vallankumousta edeltävään udmurttikirjallisuuteen. Udmurtilainen kouluttaja I. S. Mikheev ilmaisi vihansa kaskassa olevien pappien-virkamiesten, Kristuksen santarmien (kuten V. I. Lenin kutsui heitä) rahanraivausta kohtaan "Kolme vuotta hän ajoi paholaista!". Suuren Tolstoin vaikutus valistuneille udmurteille oli poikkeuksellinen.