Kaukoidän perustuslakikokous tai Kaukoidän tasavallan perustuslakikokous on Kaukoidän tasavallan korkein lainsäädäntöelin , joka määritti sen valtiorakenteen.
Vaalit pidettiin 9.-11.1.1921, ne pidettiin yleisen, tasa-arvoisen, välittömän äänioikeuden perusteella, suljetulla lippuäänestyksellä suhteellisuusjärjestelmän mukaisesti. Kaikkiaan noin 50 % äänestäjistä osallistui vaaleihin [1] . Perustavakokous aloitti työnsä 12. helmikuuta 1921 Chitassa. Ensimmäiseen istuntoon osallistui 381 427 valitusta kansanedustajasta.
Perustuslakia säätävän kokouksen kokoonpano oli ensimmäiseen työpäivään mennessä seuraava (382 kansanedustajaa [1] ):
| Murto-osa | paikoissa | Murto-osa | paikoissa |
|---|---|---|---|
| talonpoikaisryhmä _ |
183 | Buryat-Mongolian ryhmä |
13 |
| bolshevikit | 92 | kadetit | kahdeksan |
vähemmistön talonpoikaisryhmä |
44 | Siperian SR:t | 6 |
| SRs | kahdeksantoista | suosittuja sosialisteja | 3 |
| Menshevikit | neljätoista | sitoutumaton | yksi |
Perustuslakia valmistelemaan perustettiin perustuslakivaliokunta. perustuslaillinen komissio, joka perustuu RSFSR:n vuoden 1918 perustuslakiin; joidenkin muiden maiden perustuslakiteksteistä (esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslaki vuodelta 1787); FER:n perustuslakeista ja sen poliittisista julistuksista, FER:n vuoden 1920 väliaikaisen perustuslain luonnoksesta ja FER:n väliaikaisen kansankokouksen perustuslakeista valmisteli FER:n perustuslakiluonnoksen. Kokouksessaan 23.-27. huhtikuuta 1921 Perustavakokous käsitteli ja hyväksyi FER:n [1] perustuslain .
FER:n perustuslaissa määrättiin sekataloudesta, kansalaisyhteiskunnan muodostumisesta, monipuoluejärjestelmästä, vahvistettiin vallanjako, vahvistettiin kansalaisten oikeudet ja vapaudet sekä oikeusvaltio. "Peruslain" osa "Kansalaisista ja heidän oikeuksistaan", joka on tärkeä, meni ennen osiota "viranomaisista". FER:n perustuslaissa poistettiin yhteiskunnan luokkajako, vahvistettiin kaikkien kansalaisten tasa-arvo lain edessä, taattiin sanan-, lehdistön-, omantunnonvapaus, oman mielipiteen ilmaisu, ammattiliittojen ja yhdistysten perustaminen, jos niin tapahtuu. eivät tavoittele maan rikoslakien mukaisia tavoitteita. Kaikkien kansalaisten oli noudatettava lakia ja he saivat tehdä kaiken, mikä ei ollut laissa kiellettyä [1] .
Kaukoidän tasavallassa yksityisomaisuus säilytettiin instituutiona, suuria teollisuusyrityksiä ei kansallistettu. Vain yksittäiset yritykset takavarikoitiin tapauksissa, joissa ne kuuluivat vastavallankumouksellisille. Kaukoidässä ei perustettu valtion ulkomaankaupan monopolia. Pankkeja ei kansallistettu ja ne jäivät yksityisiin käsiin. Tuomioistuimen oikeudenkäynti ja eräät vanhat oikeuslaitokset, jotka Neuvostoliiton tuomioistuimesta annetuilla asetuksilla lakkautettiin, säilytettiin. Vuokratyövoiman käyttö oli sallittua, sitä säädettiin lailla työolojen standardien avulla. Toteutettiin rahauudistus, rupla otettiin käyttöön kultastandardin perusteella [1] .
Nykyajan historioitsijoiden mukaan:
Tuolloin ja seuraavien 70 vuoden aikana tämä oli ainoa yritys <Venäjällä - VP > luoda lainsäädäntöelin, joka todella olisi maan korkein elin ja joka todella hyväksyisi lakeja itsenäisesti [1] .