Falconieri, Ottavio

Ottavio Falconieri
ital.  Ottavio Falconieri
Syntymäaika 6. kesäkuuta 1636( 1636-06-06 ) [1]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä aikaisintaan  16. marraskuuta 1675 ja viimeistään  19. marraskuuta 1675 [1]
Kuoleman paikka
Maa
Ammatti arkeologi , prelaatti , historioitsija , runoilija , tähtitieteilijä

Ottavio Falconeri ( italialainen  Ottavio Falconieri ; 6.6.1636 [1] , Rooma [1] - aikaisintaan  16.11.1675 ja viimeistään  19.11.1675 [1] , Rooma [ 1] ) - italialainen kirkonjohtaja , runoilija , antiikkitutkija, tiedemies - erudiitti.

Hän syntyi varakkaaseen perheeseen ja opiskeli lapsuudesta lähtien muinaisten klassikoiden teoksia. Jo vuonna 1655 julkaistiin kokoelma hänen uskonnollisia runojaan. Vuonna 1656 hän liittyi katolilaisuuteen kääntyneen Ruotsin kuningatar Christinan lähipiiriin, jolle hän omisti ylistäviä oodia, seuraavana vuonna hänestä tuli della Cimenton ja della Cruscan akatemioiden jäsen. Vuosina 1658-1659 hän matkusti ympäri Eurooppaa vieraillessaan erityisesti Alankomaissa, Saksan osavaltioissa (jossa hän osallistui Leopold I:n kruunajaisiin) ja Ranskassa. Samaan aikaan hän kiinnostui vakavasti tieteistä, ensisijaisesti matematiikasta ja tähtitiedestä, ja hänestä tuli Galileon ideoiden kannattaja. Palattuaan Roomaan hän teki uran kirkkokentällä: vuonna 1660 hänestä tuli kuutio, mutta samaan aikaan hän jatkoi tieteellistä tutkimusta ja erilaisten roomalaisten antiikkien tutkimista, ja myöhempinä vuosina hän piti yllä suhteita moniin italialaisiin. humanistit ja aristokratian edustajat. Vuonna 1666 Leopoldo de' Medicin, jonka taiteellisena neuvonantajana hän oli jonkin aikaa, suosituksesta Falconeri sai paavi Aleksanteri VII:ltä konsulttipaikan Indexin kongregaatiossa. Vuonna 1670 hän oli jonkin aikaa paavin salainen agentti ja matkusti Lontooseen tehtävässä, mutta palasi sitten yksinomaan kirkon uralle ja palveli paavin nunsuksena Flanderissa tehden siellä myös tieteellistä tutkimusta ja myöhemmin paavin sihteerinä. Vesien seurakunta.

Kirjoitti useita Graviuksen ja Gronoviuksen kokoelmaan kuuluvia väitöskirjoja. Erikseen hän julkaisi "Puheen Cestiuksen pyramidista", "Inscriptiones athleticae" (Rooma, 1668) ja "Roma antiqua" Nardinin (1666). Lisäksi suuri määrä hänen teoksiaan eri aiheista jäi käsikirjoitukseen.

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Sanfilippo M. FALCONIERI, Ottavio // Dizionario Biografico degli Italiani  (italia) - 1994. - Voi. 44.
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat