Saksan liittovaltion työtuomioistuin [1] (Saksan liittovaltion työtuomioistuin, Saksan Bundesarbeitsgericht , lyhenne BAG ) on Saksan korkein työoikeustuomioistuin, yksi Saksan liittotasavallan viidestä korkeimmasta tuomioistuimesta . Arvioi Saksan työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä ja edistää merkittävästi sen parantamista. Se on työriitojen viimeinen oikeusaste ja korkein oikeus.
Viranomaisena se on yhdessä liittovaltion sosiaalituomioistuimen kanssa liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriön alainen ja sen virallisen valvonnan alainen. Oikeustoiminnassaan hän on kuitenkin riippumaton.
Sijaitsee Erfurtissa . Presidentti ( 1. maaliskuuta 2005 lähtien ) - Ingrid Schmidt.
Työoikeus erotettiin täysin itsenäiseksi tuomioistuimeksi yleisen lainkäyttövallan tuomioistuimista vasta toisen maailmansodan jälkeen . Saksan liittotasavallan vuoden 1949 peruslaissa määrättiin 96 artiklan 1 kohdassa, joka periaatteessa vastaa nykyistä 95 artiklan 1 kohtaa, työtuomioistuinjärjestelmä itsenäisenä oikeuslaitoksena, jolla on oma korkein oikeus. Tämä perustuslain määräys pantiin täytäntöön 1. lokakuuta 1953 voimaan tulleella lailla työtuomioistuimista, jolla perustettiin liittovaltion työtuomioistuin. Huhtikuussa 1954 hän aloitti oikeustoimen Kasselissa .
Saksan yhdistyessä 27. toukokuuta 1992 riippumaton federalismin komissio päätti siirtää liittovaltion työtuomioistuimen Thüringeniin . Vuonna 1993 osavaltion pääkaupunki Erfurt määrättiin tuomioistuimen toimipaikaksi. Muuttuttuaan Kasselista Erfurtiin vuonna 1999 hovin kotipaikka on entisen Petersbergin linnakkeen sarvitaulun alue.
Liittovaltion työtuomioistuimen tehtävänä on ylläpitää oikeuskäytännön yhtenäisyyttä työoikeuden alalla sekä parantaa lainsäädäntöä asioissa, joissa lainsäätäjät ovat tiedostamattaan muotoilleet sääntöjä, jotka eivät ratkaise asiaa tai ovat tietoisesti antaneet yksityiskohtaisia sääntöjä tuomioistuimissa (esimerkiksi lakko-oikeudessa).
Liittovaltion työtuomioistuin päättää alueellisten työtuomioistuinten päätösten muuttamisesta . Jotta liittovaltion työtuomioistuimeen voidaan hakea muutosta, läänin työtuomioistuimen päätöksen uudelleentarkastelun on koskettava merkittävää oikeudellista periaatekysymystä. Kysymys on perustavanlaatuinen, jos se koskee suurta osaa yhteiskunnasta, jos se on tärkeä koko oikeusjärjestyksen kannalta, jos siihen on ehdoton syy uudelleenkäsittelyyn, jos sitä ei ole vielä ratkaistu missään korkeimmassa tuomioistuimessa tai jos se on työtuomioistuin haluaa poiketa korkeimman oikeuden päätöksestä. Jos osavaltion työtuomioistuimen päätös ei salli uudelleentarkastelua, voidaan hakea muutosta, jonka liittovaltion työtuomioistuin käsittelee. Jos hän hyväksyy protestin, tarkistus on sallittu. Liittovaltion työtuomioistuimeen valitetaan alueellisten työtuomioistuinten päätöksistä, joiden on täytettävä samat edellytykset kuin päätösten.
Tietyissä poikkeustapauksissa, osallistujien suostumuksella, liittovaltion työtuomioistuimeen, ohittaen alueellisen työoikeuden, voidaan hakea muutosta työtuomioistuimen päätökseen, esimerkiksi työehtosopimusten , lakkotoimien tai kysymysten osalta. yhdistymisvapaudesta .
Kuten kaikki muutkin tuomioistuimet, liittovaltion työtuomioistuin ei pääsääntöisesti totea tosiasioita, vaan tarkistaa valituksenalaiset päätökset yksinomaan oikeudellisten virheiden varalta. Jos hän tunnustaa muutoksen perusteettomaksi, valitettu päätös tulee voimaan. Jos uudelleentarkastelu on perusteltua, liittovaltion työtuomioistuin voi kumota päätöksen, jos päätöksen perusteluihin sisältyvät kaikki tarvittavat tosiasiat. Jos olennaisia oikeudellisia seikkoja jätetään huomiotta, asia palautetaan läänin työoikeuteen uudelleenkäsittelyä varten.
Tuomioistuin on jaettu 10 jaostoon (senaattiin), joissa kussakin on 3 tai 4 ammattituomaria, yhteensä 38 tuomaria (vuodesta 2014) . Lisäksi tuomioistuimessa työskentelee 118 ei-oikeudellista työntekijää ja 11 tieteellistä työntekijää, jotka huolehtivat tuomareiden toiminnasta.
Jaoston istunto koostuu 3 ammattituomarin kokoonpanosta, joista yksi toimii puheenjohtajana, ja 2 arvioijaa - kukin yksi, jotka edustavat vapaaehtoisesti työnantajien etuja yleensä ja työntekijöiden etuja yleensä. Liittovaltion työtuomioistuimessa osapuolia edustavat pääsääntöisesti heidän asianajajansa . Jokaisella asianajajalla, joka on hyväksytty oikeuden istuntoihin Saksassa, on oikeus edustaa asiakasta liittovaltion työtuomioistuimessa. Jos keskustelu käydään suullisesti, ne laaditaan tuomioistuimen päätöksellä ja yksinomaan kirjallisia menettelyjä koskevat päätökset - tuomioistuimen päätöksellä .
Saksan oikeusjärjestelmä | ||
---|---|---|
perustuslakituomioistuin | Saksan perustuslakituomioistuin | |
Ylivoimaiset liittovaltion tuomioistuimet | ||
High Courts -yhteistyö | Saksan korkeimman oikeuden yhteinen senaatti |
Bibliografisissa luetteloissa |
|
---|