Neuvostoliiton jääkiekkoliitto on Neuvostoliiton urheilujärjestö , joka toimi vuosina 1946-1992 .
All-Union Hockey Section perustettiin vuonna 1928 ja se osallistui Neuvostoliiton bandyn mestaruuden järjestämiseen. Kuitenkin vuonna 1946 Taiteilijoiden liittoliitto sai syytteen myös jääkiekon mestaruuden järjestämisestä. Vuonna 1959 Neuvostoliiton hallintoelinten rakenneuudistusten yhteydessä liittovaltion osastot lopettivat olemassaolonsa ja muuttuivat federaatioiksi. Siten 30. kesäkuuta - 1. heinäkuuta 1959 perustamiskokouksessa muodostettiin Neuvostoliiton jääkiekkoliitto, joka osallistui jääkiekon, bandyn ja maahockon kansallisten mestaruuskilpailujen järjestämiseen ja pitämiseen. Aika ei pysähtynyt, ja 17. lokakuuta 1967 Neuvostoliiton FH jaettiin kahteen itsenäiseen profiililiittoon, jotka pitivät omia kilpailujaan: SSSR Hockey Federation - jääkiekon mestaruus ja USSR Bandy and Field Hockey Federation - bandyn mestaruus ja maahockey. Alkoi vuosina 1985-1986. "perestroika" vaikutti kaikkiin neuvostoyhteiskunnan elämänalueisiin. Omarahoitukseen siirtyminen ei voinut ohittaa urheilua. Vuoden 1989 aikana syntyivät ensimmäiset itsenäiset omavaraiset seurat, ja vuonna 1990 myös urheiluliitot siirtyivät omavaraisiin. Joten 17. maaliskuuta 1990 Neuvostoliiton FH:n ylimääräisessä konferenssissa se muutettiin julkiseksi valtiolliseksi organisaatioksi ja siitä tuli itsenäinen oikeushenkilö. 28. tammikuuta 1992 pidettiin Neuvostoliiton FH:n viimeinen toimeenpaneva komitea, jossa ilmoitettiin liiton itsepurkamisesta Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä.
AllUnion Hockey Sectionin, jäljempänä jääkiekkoliitto, organisaatio ei eronnut muiden Neuvostoliiton urheiluliittojen organisaatiomuodoista. Federaation päävaltaelin oli Neuvostoliiton neuvosto FH. Valtuuston raportointi- ja vaalikokoukset pidettiin 4 vuoden välein (poikkeuksena 40-luvun alku - 60-luvun alku, jolloin raportointi- ja vaalikokoukset pidettiin kahden vuoden välein). Raportointi- ja vaalikokouksen välisenä aikana saattoi kokoontua liittokokous, joka käsitteli jääkiekon kehitystä Neuvostoliitossa raportointikaudella (yleensä kahden vuoden ajan). Täyskokous valitsi liiton puheenjohtajiston (enintään 18-20 henkilöä), joka johti FH:n työtä täysistunnon välillä, puheenjohtajiston puheenjohtaja (eli liiton puheenjohtaja), hänen varajäsenensä (enintään 3 henkilöä), pääsihteeri, komissio ja Neuvostoliiton FH:n toimikuntien puheenjohtajat (enintään 8 komissiota: Urheilu ja tekninen, tieteellinen ja tekninen, jääkiekon edistäminen, lasten ja nuorten jääkiekko jne.). Puheenjohtajistoon valittiin Neuvostoliiton urheiluseurojen, julkisten järjestöjen, armeijan, poliisin edustajia, tasavaltaisten jääkiekkoliittojen puheenjohtajistojen puheenjohtajia, liittovaltion ammattiliittojen keskusneuvoston ja komsomolin toimihenkilöitä, jääpalatsien johtajia. . Puheenjohtajisto hyväksyi muodollisesti Neuvostoliiton urheilukomitean tekemät päätökset. Tämä koski Neuvostoliiton mestaruuden järjestämistä, maajoukkueiden valmentajien hyväksymistä ja erottamista, jääkiekon kehittämissuunnitelmien hyväksymistä Neuvostoliitossa. On kuitenkin mahdotonta olla huomaamatta, että liiton urheilu- ja tekninen toimikunta oli varsin aktiivinen. Raportteja sen kokouksista julkaistiin säännöllisesti "Soviet Sport"- ja "Football. Hockey" -sivuilla. Komissiolla oli kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin se käsitteli mestaruussääntöjen rikkomista, rangaistuksia syyllisille ja hyväksyi myös jääkiekkoilijoiden siirrot seuralta seuralle. Oikeudenmukaisuuden vuoksi on korostettava, että STK:lla oli myös koulutustehtävä, jossa tehtiin selitystyötä esimerkiksi rangaistusminuuteissa kärjessä olleiden joukkueiden edustajien kanssa.
Vuonna 1990 Liitossa alkoivat muutokset. Ensin liittoneuvoston yläpuolelle ilmestyi uusi hallintoelin - konferenssi (noin 200 henkilöä). Liittoneuvosto (noin 120 henkilöä) on säilynyt liittoa johtavana välilinkkinä konferenssin ja toimeenpanevan komitean välillä. Reformaajien käsityksen mukaan liittoneuvoston, johon kuului lukuisia jääkiekkotoimihenkilöitä alueilta ja tasavalloista, oli määrä valvoa Neuvostoliiton FH-koneiston työtä konferenssien välisenä aikana. Toiseksi puheenjohtajiston paikan otti toimeenpaneva komitea, joka muodostui liiton johtajista sekä liittotasavaltojen jääkiekkoliittojen ja liiton perustajajärjestöjen edustajista (noin 35 henkilöä). Kolmanneksi, liiton johtajaa kutsuttiin tästä lähtien yksinkertaisesti Neuvostoliiton jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi (ilman etuliitettä - puheenjohtajisto). Neljänneksi toimeenpanevan komitean ajankohtaisten asioiden nopeaa ratkaisemista varten perustettiin toimeenpanevan komitean toimisto, johon kuului yksinomaan Neuvostoliiton FH:n puheenjohtaja, hänen sijaiset ja osastojen päälliköt (noin 30 henkilöä).
Järjestelmä kesti lähes kaksi vuotta. Liitto hajosi 28. tammikuuta 1992.
Unionin liiton sijasta toimi useiden kuukausien ajan vuonna 1992 puheenjohtajaneuvosto - IVY-maiden jääkiekkoliittojen puheenjohtajat, joita johti Juri Korolev.
| Koko nimi | Työn kesto | |
|---|---|---|
| yksi. | Korotkov, Pavel Mihailovich | 1947-1959 |
| 2. | Khalkiopov, Pavel Vasilievich | Tammikuu 1959 - 30. kesäkuuta 1959 (All Unionin jääkiekkoosaston puheenjohtajiston vt. puheenjohtaja) |
| 3. | Khomuskov, Vasily Kirillovich | 1. heinäkuuta 1959 - 26. toukokuuta 1960 |
| neljä. | Granaturov, Grigori Petrovitš | 26. toukokuuta 1960 - 26. toukokuuta 1961 (neuvostoliiton jääkiekkoliiton puheenjohtajiston vt. puheenjohtaja) |
| 5. | Napastnikov, Vasili Grigorjevitš | 26. toukokuuta 1961 - 24. toukokuuta 1963 |
| 6. | Alekhin, Valentin Dmitrievich | 24. toukokuuta 1963 - 10. syyskuuta 1969 (valittu uudelleen 4. kesäkuuta 1965) |
| 7. | Mosolov, Georgi Konstantinovich | 10. syyskuuta 1969 - 26. toukokuuta 1973 |
| kahdeksan. | Korolkov, Nikolai Kuzmich | 26. toukokuuta 1973 - 1987 (valittu uudelleen 27. toukokuuta 1977, 29. toukokuuta 1981, 13. joulukuuta 1985) |
| 9. | Sokolov, Nikolai Nikolajevitš | 1987 - 18. toukokuuta 1989 (neuvostoliiton jääkiekkoliiton puheenjohtajiston vt. puheenjohtaja) |
| kymmenen. | Kravchenko, Leonid Petrovitš | 18. toukokuuta 1989 - 18. syyskuuta 1991 (valittu uudelleen 17. maaliskuuta 1990) |
| yksitoista. | Korolev, Juri Vasilievich | 18. syyskuuta 1991 - 28. tammikuuta 1992 (neuvostoliiton jääkiekkoliiton vt. puheenjohtaja)
28. tammikuuta 1992 - 22. toukokuuta 1992 (puheenjohtajaneuvoston puheenjohtaja - IVY:n jääkiekkoliittojen puheenjohtaja) |