Filosofia Norjassa

Norjan filosofia . Filosofia alkoi Norjassa kehittyä itsenäisesti vasta sen jälkeen, kun yliopisto perustettiin Christianiaan (nykyinen Oslo ) vuonna 1811. Yksi sen ensimmäisistä edustajista oli Niels Tresckow (1751-1833), joka opetti vuodesta 1813 Christianiassa. 1800-luvun jälkipuoliskolla Oslon yliopiston filosofian johtajaksi nousi hegeliläinen Markus Jakob Monrad (1816-1897), joka kutsui järjestelmäänsä mystis-panteistiseksi. Monrad kritisoi post-hegelilaista filosofiaa ( Schelling , Feuerbach , Kierkegaard) . Monrad yritti sovittaa yhteen uskonnon ja tieteen uskoen, että usko ennakoi äärettömän päämäärän, jota kohti tiede jatkuvasti pyrkii, mutta ei koskaan saavuta sitä.[1] .

Georg Brandesin luentojen jälkeen Nietzschen työstä vuosina 1887-1888 saksalaisen ajattelijan ideat tulivat suosittuja Norjassa. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla positivismista , joka perustuu kokeelliseen filosofiaan, tulee hallitseva suuntaus norjalaisessa filosofiassa. Psykologisiin kokeisiin perustuvan ”empiirisen filosofian” popularisointia helpotti Anaton Olyan (1867-1943) teokset, jotka kirjoitettiin norjaksi muodossa, joka oli saatavilla muulle kuin ammattipiirille, johon Spencer vaikutti suuresti. ja Göffding sekä Ibsenin draamat [1] . Ol uskoi, että vain filosofialla, joka käyttää uusia menetelmiä ja psykologisten kokeiden tuloksena saatuja faktoja, on tieteellistä arvoa [2] . Loogisen positivismin leviäminen Norjassa alkoi filosofi E. Schötin teoksesta "Reality and Ideas", joka julkaistiin Oslossa vuonna 1920.

Toisen maailmansodan jälkeisen norjalaisen filosofian johtohahmo oli Arne Ness (1912-2009). Vuonna 1958 hän perusti monitieteisen filosofisen lehden ("Inquiry"). Oslon yliopiston professorin, antiikin ja saksalaisen filosofian asiantuntijan Egil A. Villerin (s. 1923) työ rajoitti jossain määrin Arne Nessin näkemysten vaikutusta. Myös norjalainen filosofi Hans Skörvheim (1926-1999) vastusti A. Nessin näkemyksiä. Johann Frederik Bjalke (s.1916) liittyi saksalaiseen filosofiseen perinteeseen. Tällä hetkellä filosofit Gunnar Skirbekk (s. 1937) ja Niels Guilje ovat saavuttaneet laajan suosion. Bergenin yliopiston filosofian professorin Lars Svendsenin (s. 1970) kirjoituksia, jotka on omistettu tylsyyden, muodin, pelon ja pahan ilmiöiden analysoinnille, on käännetty useille kielille. Ehdoton menestys julkaistiin vuonna 1991 Justin Gorderin kirjassa "The World of Sophia. Romaani filosofian historiasta. Y. Gorder, joka oli aikoinaan filosofian ja kirjallisuuden opettaja julkisissa yliopistoissa, kannattaa filosofian kurssin sisällyttämistä toisen asteen opetussuunnitelmaan. Hänen lukioikäisille lapsille tarkoitettu kirjansa edisti filosofisen tiedon popularisointia paitsi Norjassa. Filosofinen aikakauslehti Norsk filosofisk tidsskrift (Norjalainen filosofian lehti) ilmestyy Norjassa. Siinä esitellään laajasti norjalaisten parhaiden filosofien teoksia. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisut ovat pääosin norjaksi.

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Myslivchenko, 1959 , s. 692.
2. ↑ Myslivchenko, 1961 , s. 702.

Kirjallisuus

• Filosofinen tietosanakirja . - M. , 1967. - T. 4. - S. 94-97.
• Skirbeck G., Guille N. Filosofian historia. / Per. englannista. V. I. Kuznetsova. Ed. S. B. Krymsky. - M . : Humanitaarinen toim. keskusta VLADOS. 2001. - 800 s. — ISBN 5-691-00393-3
• Skirbeck G., Guillie N. Miksi opiskella filosofiaa? II // Filosofinen aika. Kalenteri. Ongelma. 24. Filosofian historia filosofiana. Osa 1. / Ans. toimittajat T. V. Artemjeva, M. I. Mikeshin. - Pietari. : Pietarin ideahistorian keskus, 2003.
• Viller E. A. Opetus yhdestä antiikin ja keskiajan. - Pietari. : Aletheya, 2002. - 668 s. — ISBN 5-89329-495-5
• Skirbekk G. Pohdintoja norjalaisesta filosofiasta toisen maailmansodan jälkeen // Filosofinen aika. Kalenteri. Ongelma. 24. Filosofian historia filosofiana. Osa 1. / Ans. toimittajat T. V. Artemjeva, M. I. Mikeshin. - Pietari. : Pietarin ideahistorian keskus, 2003.
• Matyushova kansanedustaja Knut Hamsunin filosofinen maailmankuva // Venäjän kansojen ystävyyden yliopiston tiedote. Sarja: Filosofia. 2002. - nro 3. - S. 118-128.
• Myslivchenko A.G. Filosofian historian tutkimus Skandinavian maissa // Filosofian kysymyksiä . - 1969. - Nro 8 . - S. 181-184 .
• Myslivchenko A. G. § 3. Norja // IX luku. Filosofinen ja sosiologinen ajattelu Skandinavian maissa monopolia edeltävän kapitalismin aikana (1800-luvun jälkipuolisko)  / Toim. M. A. Dynnik ym. - M.  : Publishing House of Acad. Neuvostoliiton tieteet , 1959. - T. III, kirja. Filosofian historia . - S. 591-596. - 45 000 kappaletta.
• Myslivchenko A. G. § 3. Norja // Luku XVII. Filosofinen ja sosiologinen ajattelu Pohjoismaissa monopolikapitalismin olosuhteissa (1800-2000-luvun loppu)  / Toim. M. A. Dynnik ym. - M.  : Publishing House of Acad. Neuvostoliiton tieteet , 1961. - T. V, kirja. Filosofian historia . - S. 701-703. - 37 000 kappaletta.
• Lars Svendsen . Tylsyyden filosofia. / Per. norjasta K. Muradyan. - M . : Progress-Tradition, 2003. - 256 s. — ISBN 5-89826-161-3 .
• Lars Svendsen . Muotifilosofia. / Per. norjasta A. Shipunov. - M . : Progress-Tradition, 2007. - 256 s. - ISBN 5-89826-198-2 .
• Lars Svendsen . Pahan filosofia. Per. norjasta N. Shinkarenko. - M. : Progress-Tradition, 2008. - 352 s. - ISBN 5-89826-295-4 .
• Lars Svendsen . Pelon filosofia. / Per. norjasta N. Shinkarenko. - M. : Progress-Tradition, 2010. - 288 s. — ISBN 978-5-89826-350-8
• Arne Naess, Peter Meilander . Tulevaisuuden mentaliteetti. // Karjalan ympäristölehti "Green Leaf", 2009, nro 1(94). - s. 4-5. - Uusintapainos norjalaisesta Dagladet-sanomalehdestä, päivätty 22. tammikuuta 2007. Kääntäjä Kononova Z.V.
• Arne Naess, Peter Meilander . Tulevaisuuden mentaliteetti. // Karjalan ekologinen lehti "Green Leaf", 2013, nro 1 (lokakuu). - S. 36-39.  - Uusintapainos norjalaisesta Dagladet-sanomalehdestä, päivätty 22. tammikuuta 2007, kääntäjä Kononova Z.V.
• Per Ingvar Haukeland. Yhteys luontoon. // Karjalan ekologinen lehti "Green Leaf", 2013, nro 1 (lokakuu). - S. 40 -42
• Gorder Yu. Sophian maailma: Romaani filosofian historiasta / Per. norjasta T. Dobronitskaja. — M .: Raduga, 2000. — 559 s.
• Naess A. Totuus sellaisena kuin ne, jotka eivät ole ammattifilosofeja, keksivät (Oslo, 1939).
• Naess A. Tulkinta ja tarkkuus: panos viestintäteoriaan. – Oslo, 1953.
• Aall A. Filosofien i Norden.Till oplysning om den nyere taenknings og videnskaps historie i Sverige og Finland, Danmark og Norge. - Christiania, 1919.
• Olson RE ja Paul AM Contemporary Philosophy Skandinaviassa. - Baltimore, 1972.
• Bostad, Inga toim. Filosofi pa narsk. - Oslo: Pax, 1995.
• Fink-Jensen, Morten . Lääketiede, luonnonfilosofia ja Melanchthonin vaikutus uskonpuhdistukseen Tanskassa ja Norjassa. // Lääketieteen historiatiedote. — Voi. 80, numero 3, syksy 2006.